Riikka Pulkkinen: Raja (2006)

Kustantaja: Gummerus

Sivuja: 399s

Takakansi:

Anja Aropalo, 53-vuotias kirjallisuuden professori, on tehnyt Alzheimerin tautia sairastavalle miehelleen lupauksen: hän auttaa miestä kuolemaan sitten, kun tämä ei enää muista. Vähä vähältä mies riisuutuu muistoistaan ja Anjan pitäisi lunastaa raskas lupauksensa.

Samaan aikaan toisaalla Anjan sisarentytär, lukiolaistyttö Mari, rakastuu kaikella nuoruuden voimalla äidinkielenopettajaansa, joka yllättäen vastaa Marin tunteisiin. Heidän epäsovinnaisessa suhteessaan valta, halu ja vastuu sekoittuvat toisiinsa ja hämärtävät oikean ja väärän rajat.

Raja luotaa harvinaisen kypsästi ihmisyyden suuria kysymyksiä. Kuinka paljon vastuuta voi toisesta ihmisestä ottaa? Minkälaisen paikan maailmassa täytämme, kuka meidän ääriviivamme piirtää? Voivatko laki, oikein toimiminen ja halu langeta koskaan yksiin ihmiselämässä? Pulkkisen tarkkanäköinen proosa kuljettaa rinnakkain traagisia ihmiskohtaloita, jotka risteävät ja resonoivat niin, että Raja jää pitkäksi aikaa mieleen soimaan. 

Mitä mieltä:

Tämä kuuluu niihin kirjoihin, joihin tartuin uteliaisuudesta tietää, mikä tässä monia ihmisiä ihastuttaa. Mielenkiintoni heräsi myös Anja Aropalon tarinan vuoksi ja petyin kyllä hieman, kun hänestä ja hänen miehestään ei kerrotukkaan niin paljon, kuin olin odottanut. Luulin Marin ja tämän opettajan suhteen olevan vain sivujuonne, mutta... No niin, kyseinen suhde oli mielestäni inhottava enkä pitänyt siitä yhtään. 

Pidin kirjassa siitä, että se oli jokatapauksessa helppo lukea. Henkilöt nivoutuivat yhteen tavalla tai toisella, mikä oli myös aika mielenkiintoista.

Aion jossain vaiheessa lukea Pulkkisen kirjan "Totta", mutta mitään hoppua sen lukemiselle ei kyllä ole.