Kustantaja: WSOY
Sivuja: 166s
Takakansi:
Julius voisi rakastaa Veeraa ikuisesti. Hän kerää lasinsirpaleet, kuuntelee herjaukset, hoitaa haavat, tuudittaa ja peittelee. Hän ei jaksaisi enää.
Veera herää, asettelee peruukin päähänsä, maskeeraa itsensä kuolleen näköiseksi ja nappaa kuvan. Hän on Musta Dahlia, hetken onnellinen. Julius lähtee töihin, pakoon. Niin kauan kuin Julius on poissa, Veeran on pysyttävä koossa.
Illalla ovesta astuu kulkuri Miro, rakkaus Veeran menneisyydestä ja Juliuksen ystävä vuosien takaa.
Lähiön asukkailla on kullakin seinien taakse piilotettu salaisuutensa. On ajatus teosta, fantasia. Saako fantasiat elää todeksi?
Hanna-Riikka Kuisma vakuuttaa liikkeen ja pysähdyksen, jännityksen ja sen laukeamisen taitavana kuvaajana. Käärmeenpesä on intensiivinen romaani maailmasta, jossa uni pyrkii todeksi, absurdi todesta otettavaksi.
Kirjailijana toimiva, kuvataiteilijan koulutuksen saanut Hanna-Riikka Kuisma (s. 1978) on aiemmin julkaissut novellikokoelman Elinkautinen ja kirjoittaa myös lehtiin mm. kolumneja sekä taidekritiikkejä. Hän on syntynyt Porissa ja asuu siellä nykyäänkin.
Veera herää, asettelee peruukin päähänsä, maskeeraa itsensä kuolleen näköiseksi ja nappaa kuvan. Hän on Musta Dahlia, hetken onnellinen. Julius lähtee töihin, pakoon. Niin kauan kuin Julius on poissa, Veeran on pysyttävä koossa.
Illalla ovesta astuu kulkuri Miro, rakkaus Veeran menneisyydestä ja Juliuksen ystävä vuosien takaa.
Lähiön asukkailla on kullakin seinien taakse piilotettu salaisuutensa. On ajatus teosta, fantasia. Saako fantasiat elää todeksi?
Hanna-Riikka Kuisma vakuuttaa liikkeen ja pysähdyksen, jännityksen ja sen laukeamisen taitavana kuvaajana. Käärmeenpesä on intensiivinen romaani maailmasta, jossa uni pyrkii todeksi, absurdi todesta otettavaksi.
Kirjailijana toimiva, kuvataiteilijan koulutuksen saanut Hanna-Riikka Kuisma (s. 1978) on aiemmin julkaissut novellikokoelman Elinkautinen ja kirjoittaa myös lehtiin mm. kolumneja sekä taidekritiikkejä. Hän on syntynyt Porissa ja asuu siellä nykyäänkin.
Mitä mieltä:
Ällöttävä, kuvottava ja ahdistava tarina. Ei mahda mitään. Olihan tämä mielenkiintoinen luettava siinä mielessä, että koulussa viimeisimpänä käsiteltiin juuri päihde- ja mielenterveys asioita. Kirjassa ei ollut yhtäkään niin sanottua normaali hahmoa, jolla ei olisi ollut vähintäänkin identiteetti ongelma ja tämä teki kirjan kyllä erittäinkin ahdistavaksi. Jos tämä olisi ollut yhtään pidempi, en olisi lukenut loppuun.
Miksi kirjan sitten edes kirjastosta lainasin? Ihan mielenkiinnosta, kun näin Hanna-Riikka Kuisman Ylen aamu tv:ssä puhumassa uudesta romaanistaan nimeltä "Sydänvarjo". Päätin sitten, että tutustun hänen teoksiinsa tämän Käärmeenpesän avulla, kun uutuutta ei ollut kirjastossa hyllyssä. Epäilenpä kyllä suuresti, tulenko tuota "Sydänvarjo" kirjaa ihan heti lukemaan.
1 kommentti:
Minulla on vielä kesken Sydänvarjo, enkä ole ihan varma, että mitä mieltä olen siitä. Tavallaan se on kiinnostava, mutta kaikki henkilöhahmot ovat niin ylivedettyjä ja inhottavia. Ei se huonokaan asia ole, mutta silti en pääse kunnolla imuun.
Lähetä kommentti