Alkuperäinen nimi: The Society (2004)
Kustantaja: Gummerus
Sivuja: 457s
Kustantaja: Gummerus
Sivuja: 457s
Takakansi:
Säälimätön sarjamurhaaja niittää satoa Bostonissa. Uhreja yhdistää yksi asia: he ovat kaikki sairausvakuutusyhtiöiden toimitusjohtajia, jotka ovat häikäilemättömästi käyttäneet asemaansa väärin.
Työlleen omistautuneesta tohtori Will Grantista tulee samalla sekä epäilty että ajojahdin uhri. Kun Will savustetaan tekaistuilla huumesyytöksillä työpaikastaan, joutuu nuori ja innokas poliisietsivä Patty Moriarity vaikean ongelman eteen: voiko hän liittoutua mahdollisen murhaajan kanssa?
Patty ja Will joutuvat nappuloiksi kuolettavaan peliin, jossa selviää että murhaaja ei ehkä toimikaan yksin. Uhrien viereen jätetyt vihjeet muodostavat salaperäisen viestin, joka täytyy selvittää jotta tappaminen saataisiin loppumaan. Mutta joku on päättänyt pyyhkäistä myös Pattyn ja Willin pois pelilaudalta...
Säälimätön sarjamurhaaja niittää satoa Bostonissa. Uhreja yhdistää yksi asia: he ovat kaikki sairausvakuutusyhtiöiden toimitusjohtajia, jotka ovat häikäilemättömästi käyttäneet asemaansa väärin.
Työlleen omistautuneesta tohtori Will Grantista tulee samalla sekä epäilty että ajojahdin uhri. Kun Will savustetaan tekaistuilla huumesyytöksillä työpaikastaan, joutuu nuori ja innokas poliisietsivä Patty Moriarity vaikean ongelman eteen: voiko hän liittoutua mahdollisen murhaajan kanssa?
Patty ja Will joutuvat nappuloiksi kuolettavaan peliin, jossa selviää että murhaaja ei ehkä toimikaan yksin. Uhrien viereen jätetyt vihjeet muodostavat salaperäisen viestin, joka täytyy selvittää jotta tappaminen saataisiin loppumaan. Mutta joku on päättänyt pyyhkäistä myös Pattyn ja Willin pois pelilaudalta...
Oma mielipide:
Aikalailla samanlainen kirja tämä taisi olla niinkuin muutkin Palmerin kirjat, joista olen varsinkin vanhimman tuotannon käynyt kokonaan läpi. Lukiessani minulla oli kokoajan tunne, että olen lukenut tämän kirjan aiemmin ja luultavasti olinkin. En vain muistanut siitä yhtään mitään enää, ennenkuin lukiessa sitten heräsi ajatuksia että "tämän kohdan minä muistan".
Vaikka Palmer on aikanaan ollut yksi lempikirjailijoitani, en enää nykyään mitenkään innolla odota häneltä uusia kirjoja.
Aikalailla samanlainen kirja tämä taisi olla niinkuin muutkin Palmerin kirjat, joista olen varsinkin vanhimman tuotannon käynyt kokonaan läpi. Lukiessani minulla oli kokoajan tunne, että olen lukenut tämän kirjan aiemmin ja luultavasti olinkin. En vain muistanut siitä yhtään mitään enää, ennenkuin lukiessa sitten heräsi ajatuksia että "tämän kohdan minä muistan".
Vaikka Palmer on aikanaan ollut yksi lempikirjailijoitani, en enää nykyään mitenkään innolla odota häneltä uusia kirjoja.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti