Alkuperäinen nimi: Mördare utan ansikte (1991)
Kustantaja: Otava
Sivuja: 327s
Takakansi:
Kylmään talviyöhön katseleva mies havaitsee naapuritilalla olevan jotain vinossa. Talossa häntä kohta kammottava näky. Mitä syytä kenelläkään on tappaa iäkäs maanviljelijäpariskunta? Ainoa johtolanka on heikko soperrus: "Ulkolainen."
Ystadin poliisi ja sen vt. päällikkö Kurt Wallander ovat ymmällään. Järjetön kaksoissurma sysää vastakkain poliisin ja pakolaisten vastustajat ja aiheuttaa monivaiheisen tapahtumaketjun.
Henning Mankellin, s. 1948, vetävät, tyylikkäät ja hyvin kirjoitetut Wallander-dekkarit ovat ruotsalaisen rikoskirjallisuuden parhaimmistoa. Kasvoton kuolema on Mankellin esikoisjännäri, jonka sekä Ruotsin dekkariakatemia että Skandinaavinen rikosseura palkitsivat vuoden 1991 parhaana dekkarina.
Henning Mankellin, s. 1948, vetävät, tyylikkäät ja hyvin kirjoitetut Wallander-dekkarit ovat ruotsalaisen rikoskirjallisuuden parhaimmistoa. Kasvoton kuolema on Mankellin esikoisjännäri, jonka sekä Ruotsin dekkariakatemia että Skandinaavinen rikosseura palkitsivat vuoden 1991 parhaana dekkarina.
Mitä mieltä:
Vihdoinkin sain aikasiksi tutustuttua Kurt Wallanderiin. Paljon olen kuullut kehuja ja ylistystä Wallandereista joten odotukset oli suhteellisen korkealla. Mieleen kuitenkin tulee, että ihan hyvä perusdekkari. Sujuva luettava ja piti otteessaan. Ihan varmasti luen seuraavankin osan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti