lauantai 8. marraskuuta 2008

Joanne Harris: Riimut (2008)

Alkuperäinen nimi: Runemarks (2007)
Kustantaja: Otava
Sivuja: 572s

Takakansi:

Viisisataa vuotta on kulunut Ragnarökistä, maailmanlopusta, ja maailma on rakentanut itsensä uudelleen.
Uudess maailmassa Järjestys pitää valtaa. Kaaoksen, taian, unen, vanhojen jumalten ja taruolentojen kerrotaan kadonneen maailmasta vuosisatoja sitten. Mutta Maddy ja hänen ystävänsä Yksisilmä tietävät, että pieni pala taikaa on säilynyt – riimumerkki Maddyn käsivarressa on todiste vanhan taian elinvoimasta.
Kun uuden ja vanhan välille uhkaa syttyä sota, Yksisilmä lähettää Maddyn etsimään Kuiskaajaa, salaperäistä jumalten ajalta peräisin olevaa esinettä. Pystyykö Maddy löytämään omat voimansa ja selvittämään riimumerkin perimmäisen tarkoituksen? Onko riimujen taikuus tarpeeksi vahvaa nousemaan Järjestystä vastaan?
Mestarillinen tarinankertoja Joanne Harris on luonut skandinaavisten jumaltarujen pohjalta omaperäisen fantasiaseikkailun, joka kietoo lukijansa väistämättä verkkoonsa.
Oma mileipide:
Ensinnäkin täytyy sanoa, että tykkäsin. Jotenkin kaikki kirjat, missä edes sivutaan Pohjoismaisia jumaltaruja, kiinnostavat ja ovat hyviä :)

Toki tästä löytyi elementtejä ja hahmoja, joista tulee mieleen jonkun toisen kirjailujan hahmot ja jutut, muttei ne häirinneet minua, tosin olen lukenut fantasiaa senverran vähän etten ehkä kaikkia edes tajunnut. Ja toisaalta, minä en ole kovinkaan kriittinen lukijana...

Yksi asia, jota huomasin miettiväni useaan otteeseen on, että onkohan tämän kirjan paikka nuorten hyllyssä... ehkä se voisi olla siellä nuorten aikuisten lukemistossa ennemminkin.
Harrisin kirjoja en ole vielä muita lukenut, mutta aikomus on. Nehän ei ole näin fantasiaa, vaikka kyllä aikakin Pienessä suklaapuodissa pieni taikuuden häive taitaa ollakkin :)
Eipä tästä muuta ;)

Ei kommentteja: