Kirjamaa

Tove Jansson: Muumipeikko ja pyrstötähti

2011-09-24T14:06:00.001+03:00

Alkuperäinen nimi: Kometjakten

Kustantaja: WSOY
Sivuja: 144s.

Takakansi:

Muumilaaksossa tapahtuu epätavallisia luonnonilmiöitä. Kun pessimistinen Piisamirotta tulkitsee ne aurinkokunnan tuhon merkeiksi, Muumipeikko ja Nipsu lähtevät etsimään kaukaista tähtitornia ottaakseen asiasta selvää. Retkensä alussa he tutustuvat Nuuskamuikkuseen. Yhdessä kolmikko etenee huimasta seikkailusta toiseen, ja samalla heidän joukkonsa kasvaa. Lopulta on vain muutama päivä aikaa ehtiä takaisin kotiin varoittamaan vaarallisesta, kuumana hehkuvasta pyrstötähdestä, joka lähestyy maata.

Mitä mieltä:

Olen muumeja katsellut tv:stä muksuna sekä omien muksujeni kanssa. Muumipeikko ja pyrstötähti oli joitakin vuosi sitten meidän lasten katsotuin elokuva joten sen olen nähnyt monta kertaa. Olikin ihan mielenkiintoista lukea nyt vihdoinkin ihka ensimmäinen Muumi kirjani :) Tämä taitaa olla Muumi sarjan toinen osa, jos en ihan väärin ole ymmärtänyt. Pidin kirjasta. Tämä oli oikein nopealukuinen, mutta sisälsi kuitenkin lauseita, joita jäin välillä miettimään ja jotka luin useampaan kertaan. Tässä lempilainaus kirjasta:

"Teissä ja joissa on jotakin hyvin ihmeellistä, Nipsu mietti. Kun katselee niiden kulkua, tulee sydän rauhattomaksi ja kaihoisaksi. Tuntee valtavaa halua olla jossakin muualla, lähteä mukaan katsomaan mihin ne loppuvat..."

PS. Tämä kirja kuuluu tuonne 10 klassikkoa haasteeseeni. Pahoin kyllä pelkään, että molemmat haasteet, joihin olen osallistunut, tulevat epäonnistumaan aikarajan puitteissa... mutta jatkan niitä sitten omaan tahtiin joka tapauksessa :)

Camilla Läckberg: Jääprinsessa (2006, 2011)

2011-09-15T17:39:00.001+03:00

Alkuperäinen nimi: Isprinsessan (2004)

Kustantaja: Schildts Kustannus Oy
Sivuja: 357s.

Takakansi:

Talo oli autio ja synkkä. Joka nurkasta huokui kylmää. Kylpyammeen pintaan oli ehtinyt muodostua ohut jääkuori. Naisen iho oli alkanut sinertää. Miehen mielestä hän näytti aivan prinsessalta maatessaan siinä ammeessa. Jääprinsessalta.

Vanhaan kotikaupunkiinsa palaava Erica joutuu kohtaamaan lapsuutensa uudestaan, kun ystävä kahdenkymmenen vuoden takaa, säkenöivä Alexandra, löytyy kuolleena tyhjillään olevan talon kylpyammeesta. Vuodet ovat vieneet Ericaa ja Alexia eri suuntiin; toisesta on tullut tukholmalainen kirjallisuudentutkija ja toisesta tuli menestyksekäs göteborgilainen taidegalleristi. Kuinka kaikkia ihmisiä puoleensa vetänyt, valovoimainen kaunotar olisi voinut tehdä näin rivon itsemurhan? Kenties hänen elämässään oli sittenkin ollut jotakin pahasti
pielessä. Erican vaistot vievät hänet keskelle salaisuuksien vyyhtiä. Tutussa ympäristössä kaikki onkin pian aivan vierasta ja outoa.

Mitä mieltä:

Läckberg roikkui "kirjailijoita, joiden kirjoihin haluan tutustua" -listalla jonkin aikaa. Kesällä sitten tilasin AdLibrikselta hänen ensimmäisen dekkarinsa pokkarina ja Elokussa taisi olla, kun sen luin. Olin kuullut hänen kirjoistaan vain hyviä ja jopa ylistäviä kommentteja ja pokkarin luettuani totesin, että voin hyvin liittyä tähän ylistyslauluun. Kirja piti todella hyvin otteessaan ja lukemisessa ei montaa iltaa tuhraantunut. Pidin myös kovasti siitä, että kirjan henkilöhahmojen muutakin, kuin rikostutkimuksiin liittyvää elämää, kuvailtiin paljon. Pidän dekkareista, joissa keskitytään myös henkilöhahmojen ihmissuhteisiin, ongelmiin sun muuhun sellaiseen.

Seuraava Läckberg pokkari odottelee jo yöpöydällä ja on yksi ehdokkaista lähtemään mukaan Maltan reissulle. Olen päättänyt ottaa yhden kirjan mukaan ja ostaa sieltä sitten hieman lisää luettavaa, jos tarvetta ilmenee :)

Karin Slaughter: Kivun jäljet (2011)

2011-08-26T18:04:00.001+03:00

Alkuperäinen nimi: Undone

Kustantaja: Tammi

Sivuja: 581s.

Takakansi:

Kolme vuotta aiemmin Sara Linton, Grant Countyn kuolinsyyntutkija, muutti Atlantaan, jotta voisi jättää taakseen traagisen menneisyytensä. Nyt hän työskentelee Gradyn sairaalan ensiavussa ja on vihdoin saamassa elämänsä järjestykseen. Mutta kun sairaalaan tuodaan pahoin loukkaantunut nainen, Sara joutuu uudelleen kasvokkain väkivallan ja kauhun kanssa. Nainen on jäänyt auton alle, mutta on selvää, että sitä ennen häntä on julmasti kidutettu.

Erikoisagentti Will Trent löytää rikospaikan läheltä maanalaisen kidutuskammion. Käy ilmi, että Saran potilas on vain sadistisen rikollisen ensimmäinen uhri. Will, hänen parinsa Faith Mitchell ja Sara Linton huomaavat olevansa keskellä karmivaa jahtia, jonka keskiössä näyttäisivät olevan aikuiset anorektikot. Kuten nämä naiset, myös Will, Sara ja Faith piilottelevat kukin omia salaisuuksiaan.

Mitä mieltä:

Tämän kirjan olin varannut jo hyvissä ajoin kirjastosta, joten sain sen suhteellisen pian ilmestymisensä jälkeen. Kovat odotukset eikä pettymystä tullut :) Tykkäsin kovasti päästä lukemaan Saran kuulumisia pitkästä aikaa eikä ollut ollenkaan hassumpi idea Slaughterilta yhdistää nämä molempien sarjojensa päähenkilöt samaan kirjaan. Toivottavasti jatkoa seuraa!

Muuta höpinää:

Blogini on ollut tuskaisen hiljainen sitten Kesäkuun. Fakta on se, että kun sitten Heinäkuun puolenvälin jälkeen aloitin ansaitun virallisen lomani kesätöiden jälkeen, en oikein jaksanutkaan lukea! Ärsytti ihan suunnattomasti :/ Nyt on taas koulu alkanut ja suurin osa ajasta uhrautuu sitten koulujutuille. Hiljakseen kyllä aina jotakin lueskelen. Itseasiassa tässä hiljan luin erään jo jonkin aikaa lukuvuorossa olleen dekkarin eli Camilla Läckberg:in "Jääprinsessa". Siitä muutama sana myöhemmin.

Muutoinkin voi olla blogihiljaisuutta tiedossa syksyn aikana, kun lähden työharjoittelun merkeissä 4 viikoksi Maltalle :)) Lähtö on niin ikään 4 viikon kuluttua ja miljoona asiaa, kuten esimerkiksi rokotukset odottaa hoitamista.

30. Päivä: Your favourite book of all time

2011-06-30T08:00:00.002+03:00

Kaikkien aikojen suosikki kirja

Ihan tosissaan, en suostu valitsemaan vain yhtä! Tylsästi nyt kopsaan tähän vain tuon listan tuolta oikeasta sivupalkista. Siinäpä kaikkien aikojen suosikkejani... taikka osa niistä ainakin!

Suosikki kirjojani

Ahern, Cecelia; P.S. Rakastan sinua
Bray, Libba; Kauhun ja kauneuden valtakunta
Bronte, Charlotte; Humiseva harju
Ende, Michael: Tarina vailla loppua
Gabaldon, Diana; Muukalainen
Godbersen, Anna; Huumaa
Gruen, Sara; Vettä elefanteille
Hobb, Robin; Näkijän taru -trilogia
Keyes, Marian; Rachelin loma
King, Stephen; Se
Kinsella, Sophie; Kevytkenkäinen kummitus
Kostova, Elizabeth; Historiantutkija
Niffenegger, Audrey; Aikamatkustajan vaimo
Nix, Garth; Vanha valtakunta -sarja
Rowling, J.K.; Harry Potterit
Smith, Wilbur: Joen jumala
Trussoni, Danielle; Enkelioppi
Weiner, Jennifer; Hyvä sängyssä

29. Päivä: A book everyone hated but you liked

2011-06-29T08:00:00.000+03:00

Kirja jota kaikki muut inhosivat, mutta josta minä pidin

No eihän se aina niin yksiselitteistä kyllä ole, tiedän ihmisiä jotka ovat näistä myös pitäneet... mutta enemmän olen kuullut negatiivista kuin positiivista kommenttia. Kyseessä siis Belgarionin taru Eddingsiltä.

28. Päivä: Favourite title

2011-06-28T08:00:00.000+03:00

Lemppari kirjan nimi

Ainakin nämä ovat kauniita:

- Hänen varjonsa tarina

- Humiseva harju

- Vettä elefanteille

27. Päivä: The most surprising plot twist or ending

2011-06-27T08:00:00.000+03:00

Yllättävin käänne taikka loppu

Jee, ei ole edes vaikeaa :)

Yllättävin käänne menee seuraavalle kirjalle:

Ja yllättävin loppu taas tälle kirjalle:

26. Päivä: A book that changed your opinion about something

2011-06-26T08:00:00.001+03:00

Kirja joka muutti mielipiteeni jostakin

No en tiedä, muuttiko tämä kirja varsinaisesti mielipidettäni jostakin, mutta ainakin se herätti hyvin ja auttoi ymmärtämään paremmoin Alzheimerin tautia sairastavia ihmisiä ja heidän omaisiaan:

25. Päivä: A character who you can relate to the most

2011-06-25T08:00:00.003+03:00

Henkilöhahmo johon samaistun

Hmm. Eipä tule äkkiseltään mieleeni mitään henkilöhahmoa, johon olisin samaistunut ihan täysillä ainakaan. Luulen, että ehkäpä en samaistu henkilöhahmoihin, haluan vain tutustua heihin ja olla heidän ystävänsä :)

24. Päivä: A book that you wish more people would’ve read

2011-06-24T08:00:00.000+03:00

Kirja jonka haluaisin monien muidenkin lukevan

Ehkä monet ovat nämä jo lukeneetkin, mutta siltikin tulee mieleen Raija Orasen kirjat:

Ovat jääneet mieleeni hulvattoman hauskoina erikoisine henkilöhahmoineen ja hauskoine tapahtumineen :)

23. Päivä: A book you wanted to read for a long time but still haven’t

2011-06-23T08:00:00.001+03:00

Kirja jonka olen jo kauan aikaa halunnut lukea...

Näitähän riittää listaksi asti:

- Mika Waltari: Sinuhe Egyptiläinen
- Margaret Mitchell: Tuulen viemää
- Victor Hugo: Kurjat
- Frank McCourt: Seitsemännen portaan enkeli, Amerikan ihmemaa
- Anna Quindlen: Se mikä on totta, Mustelmilla
- J.R.R. Tolkien: Taru sormusten herrasta trilogia (loppuun asti)

Tuossa nyt muutamia mainitakseni.

22. Päivä: Favourite book you own

2011-06-22T08:00:00.000+03:00

Lemppari kirja jonka omistan:

Meiltä löytyy satoja kirjoja ja omistan monta lemppari kirjaani. Esimerkiksi seuraavat ja monia muita:

21. Päivä: Favourite book from your childhood

2011-06-21T08:00:00.000+03:00

Lemppari kirja lapsuudesta:

Lapsuudessani lumouduin täysin Astrid Lindgrenin kirjoista ja niistä ihan parhaiten mieleeni on jäänyt "Veljeni Leijonamieli". Oih, täytyy pian järjestää aikaa paluulleni Nangialaan!

20. Päivä: Favourite romance book

2011-06-20T08:00:00.003+03:00

Lemppari romsku siis. Ehdottomasti:

Kirjeitä kuoleelta puolisolta, jotka auttavat jaksamaan menetyksen yli. Voiko romanttisempaa ollakaan.

19. Päivä: Favourite book turned into a movie

2011-06-19T08:00:00.002+03:00

Lemppari kirjasta tehty elokuva

Tässä kohtaa mainitsen kyllä Harry Potter sarjan. Rakastan kirjoja ja rakastan myös elokuvia, vaikka kirjat tietenkin ovat parempia :)

18. Päivä: A book that disappointed you

2011-06-18T08:00:00.002+03:00

Kirja johon petyin

Hmm. Minusta tuntuu, että harvoin ihan totaalisesti petyn mihinkään kirjaan. On toki kirjoja, joista en ole pitänyt jne, mutta että kirja johon olisin pettynyt... No ehkä hieman petyin tähän:

Rakastin Ahernin esikoista, "P.S. Rakastan sinua" ja sen jälkeen muistelen tämän Ahernin seuravan kirjan tuottaneen lievän pettymyksen. Se oli kai vain niin erilainen. En edees tarkemmin jaksa muistaa tuntojani tästä kirjasta tai siitä, miksi siihen petyin ja mistä en siinä niin pitänyt, mutta muistan vain olleeni hivenen pettynyt.

17. Päivä: Favourite quote from your favourite book

2011-06-17T08:00:00.001+03:00

Lemppari lainaus lemppari kirjasta

Johan nyt myrkyn sit lykkäsi. En kyllä koskaan laita ylös mitään lainauksia kirjoista eli aika hankalaa olisi nyt alkaa tällaista pohtimaan. Joten päädyin selailemaan Wilbur Smith:in kirjaa "Joen jumala" ja sieltä silmiini osui tällainen pätkä:

"Olin varjellut Lostrista totuudelta kaikki nämä vuodet, enkä tietenkään ollut kyennyt kertomaan totuutta Tanuksellekaan. Miten pystyisin selittämään sen hänelle nyt? Miten pystyisin paljastamaan Lostrikselle, kuinka syvästi hänen isänsä vihasi nuorta miestä, jota hän rakasti? Se viha oli syyllisyyden ja kateuden synnyttämää, ja juuri sen tähden sitäkin leppymättömämpää."

16. Päivä: Favourite female character

2011-06-16T08:00:00.002+03:00

Lemppari naishahmo

Hmm... no Sookie Stackhouse on kyllä noussut yhdeksi lempi hahmoksi, samaten Claire Randall Fraser. Hermione Grangerista pidän myös.

15. Päivä: Favourite male character

2011-06-15T08:00:00.003+03:00

Lemppari mieshahmo

En osaa nostaa ketään ylitse muiden, mutta muutaman mainitakseni:

- Sirius Musta
- Jamie Fraser
- Eric Northman
- Taita

Kolmesta ensimmäisestä hahmosta löytyy tietynlaista särmää ja karkeutta, joka ilmeisesti sitten minuunkin vetoaa. Taita taas on jäänyt mieleen kaikessa viisaudessaan ja uskollisuudessaan.

14. Päivä: Favourite book of your favourite writer

2011-06-14T08:00:00.003+03:00

Lemppari kirja lemppari kirjailijalta

Tähän mennessä luetuista se on ehdottomasti tämä Muukalainen. Luin sen useita vuosia sitten tämän ensimmäisen osan, joka minulla on kirjakerhon versiona eli ohut kapoinen kirja joka sisältää reilut 800 ohuen ohutta sivua. Luin tämän Joulun aikaan sohvan nurkassa istuen Joulukuusen valojen loisteessa suklaata syöden ja sivuja ahmien. Rakastan muuten Mika Launiksen piirtämiä kansia :)

Charlaine Harris: Grave sight (2005)

2011-06-13T09:03:00.000+03:00

Kustantaja: Berkley Prime Crime
Sivuja: 293s.

Takakansi:
I have what you might call a strange job: I find dead people. I can sense the final location of a person who’s passed and share their very last moment. The way I see it, I’m providing a service to the dead while bringing some closure to the living–but I’m used to most people treating me like a blood-sucking leech…

Harper and her stepbrother Tolliver are experts at getting in, getting paid, and then getting out of town fast, because the people who hire Harper have a funny habit of not really wanting to know what she has to tell them. At first, the little Ozarks town of Sarne seems like no exception. A teenage girl has gone missing, and Harper knows almost immediately that this girl is dead. But the secrets of her death, and the secrets of the town, are deep enough that even Harper’s special ability can’t uncover them. With hostility welling up all around them, she and Tolliver would like nothing better than to be on their way. but then another woman is murdered. And the killer’s not finished yet…

Mitä mieltä:
En tiedä mistä olin saanut päähäni, että Harper Connely sarjan kirjat olisivat kauhukirjoja... ainakaan tämä ensimmäinen osa ei sitä ollut. Mutta hyvä tämä oli silti. Helppo lukuinen, ihan suht nopeatempoinen ja tapahtumarikas. Harper ja Tolliver ovat mielenkiintoisia henkilöhahmoja jo heidän välisensä tiiviin sisarus suhteen takia.

Sarjan kolme seuraavaa (ja käsittääkseni lisää ei ole eikä vissiin ole tulossakaan) odottelevat jo olohuoneessa, mutta seuraavana jatkan Anna Kareninan lukemista ja ehkä jotain muuta, jota en ole vielä päättänyt.

13. Päivä: Your favourite writer

2011-06-13T08:00:00.003+03:00

Lemppari kirjailija

On äärettömän vaikeaa valita lempi kirjailijaa. Heitä on niin monia. Karin Slaughterin kirjat varaan aina kirjastosta, jotta pääsen lukemaan uusimmat suomennokset mahdollisimman pian, J.K. Rowlingin Harry Potter kirjat ovat lähellä sydäntäni, Robin Hobbin Farseer trilogiaan olen aivan rakastunut ja chicklitin puolelta löytyy useitakin varteenotettavia vaihtoehtoja, kuten Marian Keyes, Cecelia Ahern, Jane Green... myös Charlaine Harris on noussut yhdeksi suosikki kirjailijakseni. Sitten takavasemmalta tähän postaukseen rynnisti:

Diana Gabaldon

En ole edes lukenut hänen kaikkia kirjojaan läpi, mutta silti voin sanoa rakastavani hänen kirjojaan. Olen monesti sanonut ihan ääneen, että mitä paksumpi kirja, sen parempi. Varsinkin jos se sattuu olemaan hyvä kirja, koska eipähän lopu heti kesken. Paksuutta kirjoilleen Gabaldon tarjoilee yllin kyllin, sivut eivät todellakaan lopu heti kesken :) Pidän hänen henkilöhahmoistaan kovinkin paljon, rakastan heitä, tuskastun heihin ja vihaankin heitä, mutta silti he ovat ystäviä, joiden seuraan minulla on ikävä.

12. Päivä: A book you used to love but don’t anymore

2011-06-12T08:00:00.001+03:00

Kirja jota joskus rakastin, mutta en rakasta enää.

Eiköhän tähän kategoriaan kuulu nuo nuorena tyttönä luetut Ratsutytöt ja Mirkkat.

Todellakin rakastin näitä sarjoja nuorempana ja luin nämä monet kerrat (itseasiassa nämä olisi siinä suhteessa sopineet päivän 2. postaukseen, mutta eipä tullut silloin mieleen). Halusin olla milloin Mirkka ja milloin Kati. Edelleenkin, kun katselen pihallamme kasvavaa voikukkapeltoa, mieleeni muistuu juuri Mirkka kirjat, koska Mirkkan kodin pihassa kasvoi myös voikukkia ja sielläkin ne saivat kasvaa ihan rauhassa :)

Olen näitä molempia sarjoja haalinut tuonne tyttären hyllyyn ja itsekin silloin tällöin luen nostalgia hakuisesti jokusen osan näistä. Eivät ne todellakaan sykähdytä enää samalla tavalla eivätkä nämä kirjat kestä aikaa samalla tavalla, kuin Astrid Lindgrenin kirjat taikka ikivihreät tyttöklassikot, mutta kyllä nämä silti tuo mukavia muistoja mieleen ja saa ihan hyvälle tuulelle :)

11. Päivä: A book you hated

2011-06-11T08:00:00.002+03:00

Kirja jota inhosin.

Oi miten helppoa. Tässä hiljattain juuri koin tähän sopivan lukukokemuksen eli:

Hanna-Riikka Kuisma: Käärmeenpesä

Kuvaa klikkaamalla pääsee tästä kirjasta tekemääni postaukseeni ja sieltä selviää, miksi juuri minä en tästä kirjasta pitänyt.

Juanjo Guoarnido & Juan Diaz Canales: Blacsad - Kissa varjoisilta kujilta (2006)

2011-06-10T16:33:00.000+03:00

Alkuperäinen nimi: Quelque part entre les ombres (2000)
Sivuja: 48s
Kustantaja: Arktinen Banaani

Takakansi:
"Joskus minusta tuntuu, että toimistoni sijaan olen saapunut jonkin menneen sivilisaation raunioihin. Syynä ei ole siellä vallitseva sekasorto, vaan pikemminkin se, että kaikki muistuttaa minua siitä sivistyneestä olennosta, joka joskus olin."

Yksityisetsivä John Blacksad seikkailee politiikan, film noirin ja kauniiden naisten kiemuroissa 1940-luvun lopun Ameriikassa. Juan Diaz Canales ja Juanjo Guarnidon kovaksikeitetty dekkarisarja Blacksad palkittiin parhaana albumisarjana Ranskassa, Angoulêmen sarjakuvafestivaaleilla 2006.

Mitä mieltä:
Olen tutustunut Blacksadiin jo joitakin vuosia sitten sukulaistytön suosituksesta. Ihastuin Blacksad sarjaan ikihyviksi :) Itsessään jo piirrokset miellyttävät silmääni todella paljon ja Blacksadin hahmo todella on sitä mitä kunnon dekkarihahmolta odotankin. Jollakin tapaa karkea ja kovia kokenut, mutta silti siellä karvojen alla sykkii oikeudenmukainen ja lämmin sydän.
Pidän piirroshahmoista paljon myös siksi, että ne ovat ns eläin-ihmisiä eli kasvojenpiirteet ovat eri eläimiltä, mutta ei näillä tassuja ole vaan ihan kädet ja jalat ja käyttävät vaatteita :)

10. Päivä: Favourite classic book

2011-06-10T08:00:00.001+03:00

Suosikki klasikkoni.

Emily Bronte: Humiseva harju

Eipä onneksi tehnyt kipeää tämänkertainen aihe. Humisevan harjun luin uudelleen tuossa muutama vuosi sitten vain todetakseni, että oli se säilyttänyt saman tenhovoimansa, kuin silloin ensimmäiselläkin lukukerralla ja ihan ehdottomasti on suosikki klassikkoni vielä tässäkin vaiheessa elämää... En kyllä niitä klassikoita ole kovin paljoa lukenut, mutta ei nyt tuijoteta sitä tosiasiaa ;)

Pidän kirjan synkkyydestä. Kauhuromantiikkaa! Heathcliff ja Catherine ovat molemmat oikein kutkuttavan oikukkaita henkilöhahmoja ja heidän välisensä rakkaustarina järkyttävän ihanan traaginen.

9. Päivä: A book you thought you wouldn’t like but ended up loving

2011-06-09T08:00:00.002+03:00

Kirja, josta en luullut pitäväni, mutta jota päädyin rakastamaan.

Taas pisti pahan. Olen päätynyt rakastamaan niin monia kirjoja, mutta mistähän nyt olisin ensin ajatellut, etten siitä ehkä pitäisi... No laitetaan tähän:

Charlotte Bronte: Kotiopettajattaren romaani

Alkuperäinen nimi: Jane Eyre

Kustantaja: Karisto

Sivuja: 541s.

Takakansi:

Kotiopettajattaren romaani on 1800-luvun kuuluisimpia romaaneja, köyhän ja vaatimattoman nuoren naisen ja rikkaan ja tuiman kartanon-herran synkänkaunis rakkaustarina, joka lumoaa yhä uusia lukijapolvia romanttisella kohtalonomaisuudellaan. Se on kertomus orvosta tytöstä, josta kasvoi ulkonaisesti sävyisä ja huomaamaton mutta sisäisesti intohimoinen ja oman aikansa arvoja uhmaava vahva nainen.

---------------------------------------

Tämän kirjan kanssa minulla kävi niin, että olin sen joskus lainannut kirjastosta ja koittanut sitä lukea, mutta ei ollut oikein innostanut. Sitten, ollessani varmaankin yhdeksännellä luokalla, ystäväni suositteli tätä minulle. Epäröin ja sanoin, että tämän kirja oli minulta jo kertaalleen jäänyt kesken, mutta ystäväni houkuttelemana tartuin kirjaan uudelleen. Epäilyni hävisivät aika vinhaa vauhtia, kun ahmin kirjasta sivun toisensa jälkeen ja muistan sen, että todella päädyin rakastamaan tätä kirjaa. Nyt olenkin valinnut tämän tuonne Nostalgia haasteeseen, sa nähdä vieläkö sitä rakastan vai mitkä ovat tunnelmat uuden lukukerran jälkeen :)

8. Päivä: Most overrated book

2011-06-08T08:00:00.000+03:00

Yliarvostetuin kirja.

Heti tähän perään... Uskaltaisinko sanoa, että Siri Hustvedt:in "Kaikki mitä rakastin".
Nyt, kun lukukokemuksestani on hieman aikaa, muistelen kirjaa lämmöllä. Olen myös hankkinut sen pokkarina itselleni ja aion lukea sen uudelleen, sekä tutustua muihinkin Hustvedt:in kirjoihin. Valitsin tämän kirjan tähän nyt siksi, kun en muutakaan keksinyt ja siksi, kun tämä ei antanut minulle mitään kovin huikaisevaa lukukokemusta. Jostakin syystä minulta vain jäi tajuamatta se pointti, joka on tehnyt niin moneen muuhun kirjan lukeneeseen syvän vaikutuksen. En väitä, ettei sitä siellä olisi olemassa, mutta itse en varmaankaan ole niin paljoa lukenut juuri tämän tyyppistä kirjallisuutta, jotta olisin sen hoksannut. :) Ehkäpä toinen lukukerta sitten joskus myöhemmin avaa tätä asiaa minulle!

Charlaine Harris: Veren voima (2010)

2011-06-07T08:41:00.001+03:00

Alkuperäinen nimi: Dead until Dark (2001)
Kustantaja: Gummerus
Sivuja: 336s

Takakansi:
Sookie Stackhousen elämää voisi luulla tylsäksi. Hän työskentelee päivät ja usein myös yöt tarjoilijattarena Merlotten baarissa ja asuu isoäitinsä kanssa suvun vanhassa talossa Bon Tempsin pikkukaupungin laitamilla. Sookiella on kuitenkin salaisuus. Hän osaa lukea ihmisten ajatuksia. Kerta toisensa jälkeen tuo lahja - tai kirous - on katkaissut Sookien orastavat romanssinpoikaset. Kaikki kuitenkin muuttuu, kun baariin astuu sisään Bill-niminen salaperäinen muukalainen. Bill on tumma, komea ja karismaattinen - eikä Sookie pysty lukemaan ainoatakaan miehen ajatusta. Romanssin tiellä on vain yksi mutta:Bill on vampyyri. Ja mikä pahempaa, tämän ystäväpiiri koostuu toisista epäkuolleista, joiden harrastukset saavat Billin yölliset puuhat vaikuttamaan partiopoikien leikiltä.

Kun eräs Sookien työtovereista löydetään kotoaan kuolleena, torahampaanjälkiä ruumiissaan, louisiana laisen pikkukaupungin asukkaiden syyttävät sormet osoittavat kohti Billiä. Myös Sookiella on epäilyksensä. Hänen on päätettävä, uskoako syyttömyyttään vakuuttavaa Billiä vai kääntyä muiden ihmisten tavoin rakastettuaan vastaan.

Mitä mieltä:
Olen lukenut tämän kirjan englanniksi, näköjään viime syksynä lopettelin sen lukemista. Silloin lukukokemusta haittasi se, että olin katsonut "True Blood" tv sarjan ensimmäisen kauden ennenkuin luin tuon ensimmäisen kirjan, johon tuo kausi löyhästi perustuu.
Nyt toisella lukukerralla, joka oli tällä kertaa suomeksi, tv sarja ei enää niin häirinnyt lukukokemusta. Rekisteröin kyllä poikkeavuuksia, mutta ne eivät häirinneet enää ollenkaan.
Halusin lukea tämän suomeksi, koska minua kiinnosti tietää, millaisia sarjan suomennokset ovat. Ihan sujuvasti tämä oli mielestäni käännetty, ainoastaan kaksi asiaa häiritsi suomennoksen osalta; Fangbanger = hammashaukka ja Long Shadow:n nimikin oli suomennettu eli Pitkä Varjo. Minusta nuo olisi voinut hyvin jättää suomentamatta ja käyttää alkuperäisiä nimityksiä. Eihän Fangtasiaakaan oltu suomennettu, mikä oli vain hyvä.

Kaksi seuraavaa suomennosta odottelee myös tuolla hyllyssä lukijaansa, kun satuin bongaamaan kolme ensimmäistä osaa samanaikaisesti tuolta lähikirjastosta :)

7. Päivä: Most underrated book

2011-06-07T08:00:00.002+03:00

Aliarvostetuin kirja.

Pöh, tässä kohtaa lyö tyhjää ja pahasti. Itse en välitä siitä, onko joku kirja aliarvostettu vai yliarvostettu, joten en kiinnitä tällaisiin asioihin huomiota. Luen mitä haluan enkä välitä, mitä muut lukemisistani ajattelevat :)

Voisin ehkä sanoa, että chick-lit on ainakin ollut turhan aliarvostettua. Tai sanotaan, että sitä ei ole aina osattu arvostaa ja arvioida oikein. Chick-lit on kevyttä ja kuplivaa, mutta sieltä kyllä löytyy myös niitä vakavia ja koskettaviakin teemoja. Olen kiinnittänyt huomiota, että välillä tämän genren kirjoja arvioitaessa niitä verrataan syvälliseen maailmankirjallisuuten, kun minun mielestäni niitä pitäisi arvioida oman genrensä sisällä. Kun luen jostakin chick-lit kirjasta kirjoitetun arvion, jossa sanotaan vaikka että "henkilöhahmot ovat paperinohuita" (tämä viittaus on jostain jäänyt päähäni), mieleni tekee päästää röhönauru. Minun mielestäni ei ole tarkoituskaan, että chick-lit genren henkilöhahmot olisivat jonkin arvostetun klassikko kirjailijan luomien hahmojen veroisia, että niistä löytyisi upottavaa syvyyttä ja tajunnan räjäyttävää upeutta.
Itse kyllä arvioin, ainakin mielessäni, onko lukemani chick-lit mielestäni hyvää vai ei ja vertaan lukemaani jo luettuun chick-litiin, en mihinkään muuhun.

6. Päivä: A book that makes you sad

2011-06-06T08:00:00.003+03:00

Kirja, joka saa minut surulliseksi.

Tämäkin löytyy tuolta viime vuonna luetuista kirjoista.

John Boyne: Poika raidallisessa pyjamassa

Edelleen muistellessani tätä kirjaa minut valtaa surullinen mieli.

5. Päivä: A book that makes you happy

2011-06-05T08:00:00.003+03:00

Kirja, joka tekee minut iloiseksi.

Tähän voisinkin sitten valita yhden niistä viime vuonna luetuista kirjoista, joka taisteli jopa tuosta ensimmäisen postauksen tittelistä eli oli todellakin niitä parhaita viimevuonna lukemiani kirjoja:

Sophie Kinsella: Kevytkenkäinen kummitus

Kesäkuussa luin tämän kirjan ja se sai kyllä minut tavattoman hyvälle tuulelle. Rakastan tämmöisiä hyväntuulen kummitustarinoita, ei siis mitään liian synkkää ja veristä vaan juuri tällaista pirtsakkaa ja hauskaa :)

4. Päivä: Favourite book of your favourite series

2011-06-04T08:00:00.012+03:00

Lemppari kirja lemppari sarjasta.

Garth Nix: Sabriel

Alkuperäinen nimi: Sabriel (1995)

Kustantaja: WSOY

Sivuja: 389s.

Takakansi:

Sabrielin isä on kuuluisa manaaja Abhorsen. 18-vuotias Sabriel on itsekin opiskellut taikuutta, tosin tyttökoulun kurssit Ancelstierressa ovat vain turvallista harjoittelua. Sitten Sabriel saa viestin: isä on pahassa pulassa. Sabrielin täytyy ylittää Ancelstierren rajamuuri ja palata kotimaahansa, salaperäiseen Vanhaan valtakuntaan.

Siinä missä muut manaajat ovat kutsuneet kuolleita esiin, Abhorsen on pitänyt heitä levossa. Ilman Abhorsenia vainajien laumat tulvivat elävien keskuuteen imemään näiltä energiaa. Sabrielin on nyt astuttava isänsä saappaisiin. Aivan kuin tämä ei riittäisi, hänellä on perässään Kerrigor, isänkin kohtaloksi koitunut vihollinen.

Sabriel saa avukseen erikoisen kissan nimeltä Mogget. Hänellä on myös seitsemän maagista kelloa, jotka auttavat saattamaan kuolleet takaisin lepoon. Mutta Kerrigor on vahva vihollinen, eikä mahtavimmastakaan sotajoukosta ole vastusta pahuudelle, jolla on puolellaan kuolema. Vainajat marssivat Sabrielia vastaan vääjäämättömällä varmuudella...

”Sabriel on mahtava, fantasiaa jota lukee kuin se olisi täyttä totta.” – Philip Pullman

"Vanhan valtakunnan ja Ancelstierren väliselle rajamuurille oli matkaa vain viitisen kilometriä, mutta se riitti. Ancelstierren puolella näkyi keskipäivän aurinko ja pilvetön taivas. Täällä aurinko jo laski pilvien takana ja äsken oli alkanut tasainen vesisade, joka muuttui rankemmaksi nopeammin kuin teltat saatiin pystyyn."

"Hän ojensi kätensä paijatakseen kissaa ja jähmettyi - sillä kun kissa nykäisi päänsä pystyyn, hän näki sen kaulapannan ja siitä riippuvan pikkuisen kellon. Panta oli tavallista punaista nahkaa, mutta sitä ympäröi kiltaloitsu, joka oli väkevin ja kestävin kahle, minkä Sabriel oli koskaannähnyt tai tuntenut - ja kello oli pikkuinen Saraneth. Kissa ei ollut mikään tavallinen kissa, vaan vapaan taikuuden olento, jolla oli ikiaikuiset voimat."

Rachel Vincent: Kissatyttö (2011)

2011-06-03T15:59:00.002+03:00

Alkuperäinen nimi: Stray (2007)

Kustantaja: Harlequin (Nocturne -sarja)

Sivuja: 477s.

Tähdet: ***

Takakansi:

Näytän periamerikkalaiselta opiskelijatytöltä, mutta olen ihmiskissa, muodonmuuttaja.

Elän kahdessa maailmassa.

Meitä kissatyttöjä on vähän, ja suvun jatkamisen kannalta me olemme kultaakin kalliimpia. Halusin kuitenkin oman elämän ja pakenin paineita yliopistoon, kunnes eräänä yönä kulkukissa hyökkäsi kimppuuni.

Minua oli varoitettu kulkukissoista - ihmiskissoista ilman laumaa - jotka vaanivat jatkuvasti kaltaisiani - viehättävä, naispuolisia ja hedelmällisiä. Sain torjuttua hänet, mutta sitten sain tietää kahden naaraskissaystäväni kadonneen.

Oman turvallisuuteni vuoksi minut haettiin takaisin laumaan. En ollut enää mikään heikko pentu. Olin valmis uhmaamaa mitä vain ja ketä vain löytääkseni ystäväni ja kostaakseni heitä kiduttaneille.

Varokaa, kulkukissat, sillä minulla on kynnet, enkä pelkää käyttää niitä.

Mitä mieltä:
Ei hassumpi opus! Harlequin on varmasti tehnyt hyvän päätöksen aloittaessaan Nocturne -sarjan, jossa julkaistaan yliluonnollisia tarinoita, fantasia kirjoja siis. Itse päädyin tämän kirjan pariin niin, että eräällä Sunnuntaisella retkellä lähikauppaan silmäkulmassa vilahti tämä kirja ja juurikin kirjan nimi laittoi minut kääntymään takaisin ja tutkiman kirjaa hieman tarkemmin. Ajatus ihmiskissoista oli ihan varteenotettava, joten pienen harkinnan jälkeen (muut ostokset kerättyäni) kävin hakemassa kirjan ja kiikutin kassalle. Aika mukavaa, kun ruokakauppareissulla voi törmätä mielenkiintoiseen kirjaan ja kiikuttaa se heti kotiin :)

Kotiin tultuani Googletin kirjan ja löysin muistakin kirjablogeista merkintöjä tämän kirjan suhteen. Täytyykin tehdä kierros, josko joku olisi lukenut tuon seuraavan osan. Ainakin Kissatyttö tuntuu saaneen ihan hyvän vastaanoton.

Ihan heti en tätä lukenut, kun oli muutakin luettavaa, mutta nyt sitten eilen sain kirjan loppuun ja seuraava osa eli Saalistaja odottelee hyllyssä. Tästä Kissatytöstä siis tykkäsin vaikka paikka paikoin siinä kyllä oli sellaista turhaa saman asian toistoa... mutta esimerkiksi Faythe on henkilöhahmona ihan mukiinmenevä, sellainen rämäpää poikatyttö siitä tulee mieleen. Ja pidän hänen kiinnostuksestaan kirjallisuutta kohtaan, sitä aihetta tähän olisi saanut upottaa enemmän. Minulla on muuten omat epäilykseni hänen yliopisto poikaystäväänsä kohtaan... tuntuu, että siitä tyypistä kuullaan vielä.

Kirja oli todella helppo lukuinen, sellainen muhkea välipala, jos näin voi sanoa :)

3. Päivä: Your favourite series

2011-06-03T08:00:00.038+03:00

Lemppari kirjasarjani. Hmm. Nyt, kun se pitää oikeasti valita, eipä olekaan helppoa. Tähänkin kohtaan voisin laittaa useamman sarjan, mutta jos yksi nyt on pakko valita niin:

Garth Nix:in Vanha valtakunta -sarja

"Kuka puolustaa eläviä, kun vainajat nousevat?"

Löysin tämän sarjan ensimmäisen osan kirjastostamme nuorten aikuisten osastolta joitakin vuosia sitten. Olen sarjan lukenut, ennenkuin aloin listaamaan lukemiani kirjoja eli ennen vuotta 2007. Kirjaston hyllyllä huomioni kiinnittyi mielenkiintoiseen kirjan nimeen "Sabriel". Takakannen luettuaini kirja lähti mukaani ja muistan lukeneeni sen vauhdilla. Seuraava osa saattoi olla juuri ilmestynyt, mutta kolmatta osaa jouduinkin sitten odottelemaan ennenkuin sain tarinalle päätöksen.

Tässä sarjassa taikuus syntyy riimu merkkien avulla. Seitsemän maagista kelloa saattavat vainajat lepoon, mutta voivat myös herättää heitä ja tuoda takaisin Kuolemasta. Vapaa taikuus, joka on villiä ja saattaa olla pahaakin, kahlittuna kissan hahmoon.

Henkilöhahmot ovat ihania. Sabriel, Lirael, Mogget, Kuriton Koira...

Voi, kun pääsisin joskus vierailemaan Clayrien kirjastoon, jossa Lirael työskenteli kirjastoapulaisena!

2. Päivä: A book that you’ve read more than 3 times

2011-06-02T08:00:00.037+03:00

Tämän päivän aiheena siis kirja, jonka olen lukenut yli 3 kertaa. Hmm. Pakko myöntää, että aika harvoja kirjoja on tullut luettua yli kolme kertaa, joskin juuri tuon kolme kertaa kylläkin olen lukenut muutmia kirjoja. Taidan päätyä esittelemään tässä kohtaa nuoruuden suosikkini eli:

Virginia Andrews: Pimeyden kukat

Alkuperäinen nimi: Flowers in the Attic (1979)

Kustantaja: Gummerus

Sivuja: 430s.

Takakansi:

Tämä oudosti värisyttävä kertomus intohimosta ja vaarasta viattomien lasten elämässä on vanginnut miljoonat lukijat kaikkialla maailmassa!

Hellä ja rakastava äiti lohdutti Cathyä ja Chrisiä ja pikkuisia kaksosia, kun heidän ihana isänsä kuoli. Heillä oli toisensa ja isoäiti, isoisä ja Foxworthin kartano, josta tulisi uusi koti. Mutta ensin lasten pitäisi asua ullakolla kunnes isoisä paranisi. Päivät kasvoivat kuukausiksi ja ullakon pimeys ryömi ahnaasti heitä kohti. Kauhu kasvoi äidin punajuovaisesta selästä ja isoäidin kammottavasta hymystä. Ja kauhistuttava salaisuus alkoi paljastua sisarille...

----------------------------------------------------

Uskon tälle kirjalle kertyneen näitä lukukertoja todellakin yli sen 3, koska jo silloin nuoren tyttönä luin tämän varmasti kolmeen kertaan ja sittemmin aikuisena muistan tämän lukeneeni ainakin kertaalleen.
Pimeyden kukkiin sekä sen jälkeen muihinkin Virginia Andrewsin kirjoihin tutustuin silloisen kaverini kautta, joka näitä kirjoja minulle suositteli. Olin vielä ala-asteella, ehkä kuudennella luokalla, kun varovasti hiivin sieltä lasten- ja nuorten tutuksi ja turvalliseksi tulleelta osastolta aikuisten kirjojen ihmeelliseen maailmaan ja kurkottelin tämän kirjan käsiini ylähyllyltä. Onneksi olin jo siinä iässä pitkä niin ylsin ilman apua :) Ihastuin kirjaan ikihyväksi ja tästä johtuen olen sen useaan kertaan lukenutkin. Tarina on selkäpiitä karmiva ja siihen oli helppo päästä sisään nuorena tyttönä varmaan juuri siksi, kun päähenkilötkin ovat tässä ensimmäisessä kirjassa lapsia. Enpä kyllä muista, että henkilöhahmojen aikuistuminen olisi minua vaivannut seuraavissa osissa... Olen aina pitänyt jännittävistä sekä traagisistakin tarinoista ja sellainenhan Dollanganger:ien tarina on.

"On sattuvaa kuvata toivoa keltaisella värillä, keltaisella kuin aurinko, jota silloin niin harvoin näimme. Ja kun aloitin kirjoittaa niiden päiväkirjamuistiinpanojen mukaan, joita olin tehnyt tuona pitkänä ajanjaksona, otsikko pulpahti esiin kuin itsestään: Avaa ikkuna ja seiso auringonpaisteessa. Nyt kuitenkin epäröin antaa tarinallemme tuota nimeä, koska minusta on alkanut tuntua, että olimme pikemminkin kuin kukat ullakolla, paperikukat, jotka olivat syntyneet kirkkaan värisinä ja vähitellen haalistuneet kalvakkaiksi noiden pitkien, julmien, lohduttomien, painajaismaisten päivien aikana, jolloin meitä pidettiin toivon ja ahneuden vankeina. Mutta me emme milloinkaan värittäneet yhtään paperikukistamme keltaisiksi."

True Mud Cake

2011-06-01T09:01:00.000+03:00

Auran True Mud Cake

Miniloma loppuu ja työt kutsuu seuraaviksi 6,5 viikoksi. Sen kunniaksi tai siitä johtuen, ihan kuinka vaan, tein eilen illalla tätä herkkua ja hyvää oli <3 Ohjetta en viitsi tähän kopioida, löytyy tuosta yllä olevasta linkistä :)

1. Päivä: Best book you read last year

2011-06-01T08:00:00.001+03:00

Tämä "30 days of Books" haaste oli ajankohtainen monessakin kirjablogissa Huhtikuussa. Itse ajattelin tämän toteuttaa ensin listana, mutta sitten ajattelin, että ei kai se nyt haittaa, jos toteutan tämän päivä kerrallaan Kesäkuun aikana :) Joten tässä ensimmäinen postaus:

Paras kirja, jonka luin viime vuonna.

Itseasiassa, vaikka luin viime vuonna äärettömän vähän, on silti hivenen vaikea valita sieltä se paras kirja. Pienen harkinnan jälkeen päädyin kuitenkin tähän:

Audrey Niffenegger: Hänen varjonsa tarina

Rakastuin Audrey Niffeneggerin esikoiseen ja innolla odotin, että häneltä ilmestyisi seuraava kirja. Viime Kesäkuussa pääsin sitten tästä opuksesta nauttimaan ja enkä joutunut pettymään vaan tykkäsin kirjasta todella paljon. Yleensäkin kaksosista kertovat romaanit jostakin syystä kiehtovat minua ja muutenkin henkilöhahmot tässä kirjassa viehättivät minua. Tämä oli mukaansa tempaava kummitustarina ainakin minua yllättäneellä loppuratkaisulla. Muistan edelleen tunteeni sillä hetkellä, kun tajusin miten tämä tulee loppumaan.
Ja ehdottomasti, jos ikinä pääsen Lontooseen, haluan tutustua Highgaten hautausmaahan!

Charlaine Harris: Dead to the World (2004)

2011-05-31T08:36:00.000+03:00

Kustantaja: Ace Books

Sivuja: 291s.

Takakansi:

It's not every day that you come across a naked man on the side of the road. That's why cocktail waitress Sookie Stackhouse doesn't just drive on by. Turns out the poor thing hasn't a clue who he is, but Sookie does. It's Eric the vampire--but now he's a kinder, gentler Eric. And a scared Eric, because whoever took his memory now wants his life. Sookie's investigation into who and why leads straight into a dangerous battle among witches, vampires, and werewolves. But a greater danger could be to Sookie's heart--because this version of Eric is very difficult to resist...

Mitä mieltä:

Tykkäsin, varsinkin kiltistä ja huomaavaisesta Ericistä ;) Mielenkiinnolla seuraan, mitä Ericille ja Sookielle tapahtuu Ericin muistin palauduttua. Uusiin yliluonnollisiin olentoihin oli myöskin hauska tutustua. Pidin siitä, että Alcide oli mukana myös tässä osassa ja ihana Bubba <3

Tarina eteni jälleen kerran kivan vauhdikkaasti ja oli helppo lukea.

"You know fairies. They love to flirt with disaster, they love to role-play." ~Colonel Flood

Antoine De Saint-Exupéry: Pikku Prinssi (1951, 2001)

2011-05-26T17:50:00.000+03:00

Alkuperäinen nimi: Le Petit Prince (1946)

Kustantaja: Gummerus

Sivuja: 93s

Takakansi:

"Olen siis elänyt yksin, vailla ketään, jonka kanssa todella voisin keskustella, kunnes kuusi vuotta sitten jouduin tekemään hätälaskun Saharan erämaahan. Moottoriini oli tullut jotain vikaa. Ja koska minun mukanani ei ollut mekaanikkoa eikä matkustajia, rupesin aivan yksin yrittämään vaikealta näyttävää korjausta. Se oli minulle kysymys elämästä tai kuolemasta: mukanani oli juomavettä tuskin viikoksi.

Ensimmäisenä iltana nukahdin hiekalle tuhannen kilometrin päässä lähimmiltä asutuilta seuduilta. Olin yksinäisempi kuin haaksirikkoinen lautallaan keskellä valtamerta. Voitte siis kuvitellahämmästykseni, kun aamunkoitossa hupaisa pieni ääni herätti minut. Se sanoi:

- Ole hyvä ja piirrä minulle lammas!"

Mitä mieltä:

Ei kai tästä voi olla pitämättä. Eikä tästä oikein voi sanoa mitään, mitä ei olisi jo sanottu.

"- Ei voi tuntea muuta kuin sen, minkä itse on kesyttänyt, kettu sanoi. Ihmisillä ei ole enää aikaa tuntea mitään. He ostavat kaupoista valmiiksi tehtyjä tavaroita. Mutta kun kaupoissa ei myydä ystäviä, niin ei ihmisillä enää niitä ole. Kesytä minut, jos kerran haluat ystävän!"

Houkutus sarjakuvasovitus osa 1 (2010)

2011-05-25T12:47:00.000+03:00

Alkuperäinen nimi: Twilight: The Graphic Novel - Vol. I (2010)

Tarina: Stephenie Meyer
Kuvitus ja sovitus: Young Kim

Kustantaja: WSOY

Kuvaus:

Mistä kaikki alkoi...

Nuoren Bella Swanin ja vampyyri Edward Cullenin rakkaustarina saa tuoreet kasvot korealaistaiteilija Young Kimin kynästä. Sarjakuva on tyylikäs sekoitus aasialaista ja länsimaista kuvakieltä, ja sen tarina etenee suorina sitaatteina ja dialogina Stephenie Meyerin esikoisromaanista Houkutus. Kirja on jaettu kahteen albumiin, joista ensimmäinen ilmestyy suomeksi heinäkuussa 2010.

"Young on tehnyt uskomattoman työn muuttaessaan kirjoittamani sanat kauniiksi kuviksi. Sekä henkilöhahmot että kuvamaailma muistuttavat kovasti sitä, minkälaiseksi itse kuvittelin sen kirjoittaessani sarjaa", Meyer hehkuttaa sarjakuvasovitusta, jonka luomisessa toimi itse aktiivisesti.

Mitä mieltä:

Tykkäsin. Pidin kovasti Young Kim:in piirroksista. Sovitus on myös mielestäni onnistunut ja tästä sarjakuva versiosta on esimerkiksi jätetty pois huomattava osa siitä, mikä kirjoissa saa ärsyyntymään :) Tarina ei etene ihan prikulleen samalla tavalla, kuin kirjass vaan muutamia tapahtumia ja paikkoja on ikäänkuin yhdistelty, mikä ei ole ollenkaan huono juttu. Näin tähän sarjikseen on saatu kivaa raikkautta ja myöskin mahtumaan enemmän juuri niitä tärkeitä juttuja, jotka ehdottomasti täytyy kertoa.

Seuraavaa osaa odotellaan tyttären kanssa yhtä innokkaasti :)

Kati Saurula: Koiruohon kaupunki (2011)

2011-05-24T10:43:00.000+03:00

Kustantaja: Arktinen Banaani

Sivuja: 288s

Kuvaus:

Kati Saurula kuvaa esikoisromaanissaan Koiruohon kaupunki kiehtovasti ja asiantuntevasti Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuuden taustoja, seurauksia, elämää ja sen hiipumista Pripyatin kaupungissa.

Prokopjevin perheen loputon raadanta kolhoosissa päättyy uuden uljaan ydinvoimalan ansiosta, johon perheen vanhemmat Jelena ja Viktor pääsevät töihin tuhansien muiden neuvostokansalaisten tavoin. Arki täydelliseksi rakennetussa Pripyatissa soljuu eteenpäin pienine iloineen ja unelmineen, elämä on tasaista ja säänneltyä. Jelena ja Viktor suorittavat parhaansa mukaan heille annettuja tehtäviä, Nadja haaveilee koulutyönsä lomassa tulevaisuudesta ydinfyysikkona.

Komea voimalakaupunki luhistuu voimalassa tehdyn epäonnistuneen kokeen seurauksena. Prokopjevin perheen tarina ei lopu siihen. Pahin on edessä vasta yli 20 vuotta myöhemmin, kun Nadjalle alkaa selvitä, mitä hänen vanhemmilleen lopulta tapahtui.

Mitä mieltä:

Ylen aamu tv:stä bongasin tämänkin kirjan, kun satuin näkemään Kati Saurulan kyseisessä ohjelmassa keskustelemassa tästä kirjastaan. Aihe vaikutti heti mielenkiintoiselta, joten pistin kirjan saman tien varaukseen. Itse kirjasta pidin. Tämä oli oikein mielenkiintoinen kurkistus Neuvostoliittoon ja itse Tsernobyl:in onnettomuuteenkin, josta toki olen kuullut, mutten koskaan ole aiheeseen perehnyt. Sitä en osaa sanoa, kuinka todenperäisiä kirjan tapahtumat ovat ja fiktiotahan tämän kirjan henkilöhahmot ovat. Tarina etenee nopeasti ja mukana oli helppo pysyä. Lopusta löytyi vielä yllätyksellisyyttäkin :)

10 klassikkoa

2011-05-23T13:46:00.000+03:00

Tarkoituksenani on ollut lukea klassikoita enemmän, joten päätin osallistua tähän Lumikin luetut blogista bongaamaani 10 klassikkoa haasteeseen. En kuitenkaan aio tehdä haasteesta itselleni turhan vaikeaa esimerkiksi valitsemalla luettavakseni vain ja ainoastaan mielettömiä järkäle klassikoita :) Varsinkaan kun lukuaikaa on sinne vuoden loppuun saakka. Seuraavat 10 kirjaa ajattelin sisällyttää tähän haasteeseen. Kahta lukuunottamatta nämä kirjat löytyvätkin omasta hyllystä tai lasten hyllyistä, joten on ollut jokatapauksessa tarkoitus lukea ne vielä joskus.

1. Antoine de Saint-Exupéry: Pikku Prinssi

2. Lewis Carroll: Liisan seikkailut ihmemaassa

3. Truman Capote: Aamiainen Tiffanylla

4. Margaret Mitchell: Tuulen viemää

5. A.A. Milne: Nalle Puh

6. Leo Tolstoi: Anna Karenina

7. Tove Jansson: Muumipeikko ja pyrstötähti

8. L.M. Montgomery: Annan nuoruusvuodet

9. Ernest Hemingway: Vanhus ja meri

10. Johanna Sinisalo: Ennen päivänlaskua ei voi

Lars Kepler: Hypnotisoija (2010)

2011-05-23T13:25:00.000+03:00

Alkuperäinen nimi: Hypnotisören (2009)

Kustantaja: Tammi

Sivuja: 608s

Takakansi:

Urheilukentän pukuhuoneesta Tumbasta, Tukholman läheltä, löytyy kauhistuttavasti surmattu mies. Myöhemmin miehen puoliso ja tytär löytyvät yhtä lailla raa'asti silvottuina perheen rivitalosta. Perheen poika Josef löytyy elossa, vaikeasti haavoittuneena.

Rikoskomisario Joona Linna päättelee, että tarkoitusoli surmata koko perhe. Kun Linna saa tietää, että elossa on vielä yksi perheenjäsen, tytär, hän aikoo käyttää kaikki keinot löytääkseen tämän ennen murhaajaa.

Josef häälyy tajuttomuuden rajoilla, ja nopeuttaakseen tutkimuksia Linna pyytää traumoihin erikoistunutta lääkäriä Erik MariaBarkia hypnotisoimaan pojan. Tämä suostuu, vaikka on julkisesti vannonut ettei hypnotisoisienää ketään. Näin Bark joutuu itse poikansa kanssa yllättävästi mukaan rikosten ketjuun.

Mitä mieltä:

Vauhdikas. Nopeasti luettava. Jännittävä. Yllättävä.

Hypnoosi kuvaukset olivat mielenkiintoisia. Samaten kirjan yllättävyys, minä en ainakaan osannut odottaa läheskään kaikkia tapahtumia tulevaksi. Pidin kirjan päähenkilöstä, Joona Linnasta, vaikka en ymmärtänytkään, miksi hän aina halusi tehdä selväksi olleensa oikeassa.

Pidän jännäreistä, jotka oikeasti pitävät otteessaan ja sen kriteerin tämä kirja täytti mennen tullen. Aion lukea Lars Keplerin seuraavankin opuksen, joka onkin jo ilmestynyt.

Nostalgian jäljillä

2011-05-22T20:22:00.000+03:00

Haaste napattu Järjellä ja tunteella blogista.

"Nyt lähdetään nostalgian jäljille ja tartutaan rohkeasti joihinkin vanhoihin suosikkikirjoihin, katsotaan onko aika kullannut muistot vai säilyttääkö vanha suosikki edelleen asemansa muiden vertaistensa joukossa? Haaste kuuluu siis näin:

Valitse vähintään kolme sellaista kirjaa, jotka ovat aikanaan tehneet sinuun niin vahvan vaikutuksen, että edelleenkin muistelet kirjoja kaihoten ja saatat jopa nimetä ne lempikirjoja kysyttäessä.

Kirjojen lukemisesta täytyy olla vähintään viisi vuotta aikaa, mielellään toki enemmänkin. Mutta koska blogini lukijakunta on iältään uskoakseni kaikkea noin 20-60 vuoden väliltä, ei tuo raja voi siksi olla esimerkiksi 10 vuotta, vaikka sitä alunperin ajattelinkin.

Lukuaikaa on vuoden loppuun asti."

Tämä on ensimmäinen varsinainen haaste johon osallistun. Muutoinkin on ollut mielessä jo kauemman aikaa lukea muutamia suosikki kirjoja uudelleen ja katsoa, miten ne ovat kestäneet aikaa, joten nämä kirjat aion tämän haasteen puitteissa kerrata läpi:

* Charlotte Bronte: Kotiopettajattaren romaani (luettu noin 17v sitten)
* Wilbur Smith: Joen jumala (luettu ainakin yli 5v sitten)
* Nicholas Evans: Hevoskuiskaaja (luettu noin 17v sitten)

Hanna-Riikka Kuisma: Käärmeenpesä (2007)

2011-05-08T19:17:00.000+03:00

Kustantaja: WSOY

Sivuja: 166s

Takakansi:

Julius voisi rakastaa Veeraa ikuisesti. Hän kerää lasinsirpaleet, kuuntelee herjaukset, hoitaa haavat, tuudittaa ja peittelee. Hän ei jaksaisi enää.

Veera herää, asettelee peruukin päähänsä, maskeeraa itsensä kuolleen näköiseksi ja nappaa kuvan. Hän on Musta Dahlia, hetken onnellinen. Julius lähtee töihin, pakoon. Niin kauan kuin Julius on poissa, Veeran on pysyttävä koossa.

Illalla ovesta astuu kulkuri Miro, rakkaus Veeran menneisyydestä ja Juliuksen ystävä vuosien takaa.

Lähiön asukkailla on kullakin seinien taakse piilotettu salaisuutensa. On ajatus teosta, fantasia. Saako fantasiat elää todeksi?

Hanna-Riikka Kuisma vakuuttaa liikkeen ja pysähdyksen, jännityksen ja sen laukeamisen taitavana kuvaajana. Käärmeenpesä on intensiivinen romaani maailmasta, jossa uni pyrkii todeksi, absurdi todesta otettavaksi.

Kirjailijana toimiva, kuvataiteilijan koulutuksen saanut Hanna-Riikka Kuisma (s. 1978) on aiemmin julkaissut novellikokoelman Elinkautinen ja kirjoittaa myös lehtiin mm. kolumneja sekä taidekritiikkejä. Hän on syntynyt Porissa ja asuu siellä nykyäänkin.

Mitä mieltä:

Ällöttävä, kuvottava ja ahdistava tarina. Ei mahda mitään. Olihan tämä mielenkiintoinen luettava siinä mielessä, että koulussa viimeisimpänä käsiteltiin juuri päihde- ja mielenterveys asioita. Kirjassa ei ollut yhtäkään niin sanottua normaali hahmoa, jolla ei olisi ollut vähintäänkin identiteetti ongelma ja tämä teki kirjan kyllä erittäinkin ahdistavaksi. Jos tämä olisi ollut yhtään pidempi, en olisi lukenut loppuun.

Miksi kirjan sitten edes kirjastosta lainasin? Ihan mielenkiinnosta, kun näin Hanna-Riikka Kuisman Ylen aamu tv:ssä puhumassa uudesta romaanistaan nimeltä "Sydänvarjo". Päätin sitten, että tutustun hänen teoksiinsa tämän Käärmeenpesän avulla, kun uutuutta ei ollut kirjastossa hyllyssä. Epäilenpä kyllä suuresti, tulenko tuota "Sydänvarjo" kirjaa ihan heti lukemaan.

Jane Green: Kuviot uusiksi (2011)

2011-05-07T19:05:00.000+03:00

Alkuperäinen nimi: Girl Friday (2009)

Kustantaja: Karisto

Sivuja: 356s

Takakansi:

Nelikymppinen Kit eroaa ja muuttaa asumaan kahden teini-ikäisen poikansa kanssa. Asunto on paljon entistä pienempi ja toimeentulokin hankittava edustusrouvavuosien jälkeen itse. Hän pääsee menestyskirjailijan osa-aikaiseksi avustajaksi, saa ystävän joogaopettajastaan Tracystä ja tapaa komean Steven. Kit tajuaa liian myöhään, että uusissa tuttavuuksissa on piirteitä, joiden vuoksi heistä olisi ollut parasta pysytellä erossa. Uudessa työssä ja perhepiirissäkin kun on luvassa hieman pelottavia käänteitä...

Mitä mieltä:

Viihdyttävä ja nopea lukuinen, kuten Greenin kirjat yleensä ovat :) Ei tästä oikeastaan ole mitään kummempaa sanottavaa.

Riikka Pulkkinen: Raja (2006)

2011-04-28T18:58:00.000+03:00

Kustantaja: Gummerus

Sivuja: 399s

Takakansi:

Anja Aropalo, 53-vuotias kirjallisuuden professori, on tehnyt Alzheimerin tautia sairastavalle miehelleen lupauksen: hän auttaa miestä kuolemaan sitten, kun tämä ei enää muista. Vähä vähältä mies riisuutuu muistoistaan ja Anjan pitäisi lunastaa raskas lupauksensa.

Samaan aikaan toisaalla Anjan sisarentytär, lukiolaistyttö Mari, rakastuu kaikella nuoruuden voimalla äidinkielenopettajaansa, joka yllättäen vastaa Marin tunteisiin. Heidän epäsovinnaisessa suhteessaan valta, halu ja vastuu sekoittuvat toisiinsa ja hämärtävät oikean ja väärän rajat.

Raja luotaa harvinaisen kypsästi ihmisyyden suuria kysymyksiä. Kuinka paljon vastuuta voi toisesta ihmisestä ottaa? Minkälaisen paikan maailmassa täytämme, kuka meidän ääriviivamme piirtää? Voivatko laki, oikein toimiminen ja halu langeta koskaan yksiin ihmiselämässä? Pulkkisen tarkkanäköinen proosa kuljettaa rinnakkain traagisia ihmiskohtaloita, jotka risteävät ja resonoivat niin, että Raja jää pitkäksi aikaa mieleen soimaan.

Mitä mieltä:

Tämä kuuluu niihin kirjoihin, joihin tartuin uteliaisuudesta tietää, mikä tässä monia ihmisiä ihastuttaa. Mielenkiintoni heräsi myös Anja Aropalon tarinan vuoksi ja petyin kyllä hieman, kun hänestä ja hänen miehestään ei kerrotukkaan niin paljon, kuin olin odottanut. Luulin Marin ja tämän opettajan suhteen olevan vain sivujuonne, mutta... No niin, kyseinen suhde oli mielestäni inhottava enkä pitänyt siitä yhtään.

Pidin kirjassa siitä, että se oli jokatapauksessa helppo lukea. Henkilöt nivoutuivat yhteen tavalla tai toisella, mikä oli myös aika mielenkiintoista.

Aion jossain vaiheessa lukea Pulkkisen kirjan "Totta", mutta mitään hoppua sen lukemiselle ei kyllä ole.

John Verdon: Numeropeli (2011)

2011-04-15T18:52:00.000+03:00

Alkuperäinen nimi: Think of a Number (2010)

Kustantaja: Gummerus

Sivuja: 573s

Takakansi:

New Yorkin osavaltion rauhaisassa kolkassa asuva henkisen kasvun guru Mark Mellery saa epätavallisen uhkailukirjeen. Runomuotoisessa viestissä vihjataan Melleryn rikolliseen menneisyyteen ja kehotetaan tätä ajattelemaan mitä tahansa numeroa yhden ja tuhannen välillä. Kun Mellery avaa kirjeen mukana tulleen toisen, pienen kirjekuoren, hän löytää sieltä ajattelemansa numeron: 658.

Hätääntynyt Mellery ottaa yhteyttä vanhaan yliopistotuttuunsa Dave Gurneyyn, joka on juuri jäänyt varhaiselle eläkkeelle New Yorkin poliisilaitoksen murharyhmästä. Gurney suhtautuu tapaukseen yliolkaisesti, kunnes Mellery löydetään murhattuna kotinsa takapihalta.

Paikallisen poliisin pyynnöstä Gurney jatkaa tapauksen tutkimista. Pian hänelle selviää, ettei Mellery suinkaan ole numeroilla ja riimeillä pelailevan murhaajan ensimmäinen uhri. Jopa kaiken nähnyt Gurney huomaa pohtivansa mahdottomalta tuntuvaa vaihtoehtoa - ehkä murhaaja todella osaa lukea uhriensa ajatuksia? Varmaa on ainakin se, että veren makuun päässeellä tappajalla ei ole aikomustakaan lopettaa. Ei ainakaan ennen kuin Gurney ja tämän vaimo Madeleine ovat pelanneet oman osansa tämän saatanallisen ovelassa suunnitelmassa.

Numeropeli on poikkeuksellisen älykäs murhamysteeri, joka yhdistää taidokkaasti Agatha Christie -henkistä suljetun huoneen arvoitusta, psykologista poliisiromaania ja hyytävää trilleriä.

Mitä mieltä:

Alku oli sellainen, että meinasin jättää kirjan kesken. Mutta sitten alkoi tapahtua ja kirja tuli loppujen lopuksi luettua suht nopsaan. Tykkäsin kirjan henkilöhahmoista taikka lähinnä itse Gurneysta sekä hänen vaimostaan aika paljon. Mielelläni lukisin heistä jatkossakin siis.

Kirja oli oikein jännittävä ja mielestäni kekseliäs. Tai sanotaan, että murhaajasta oli tehty mielenkiintoisen kekseliäs.

Anna Gavalda: Viiniä keittiössä (2003)

2011-04-05T18:47:00.000+03:00

Alkuperäinen nimi: Je l'aimais (2002)

Kustantaja: Gummerus

Sivuja: 132s

Takakansi:

"Kuinka kauan kestää ennen kuin unohtaa sen ihmisen tuoksun jolta sai rakkautta? Entä milloin lakkaa itse rakastamasta?"

Olipa kerran nainen, jonka mies löysi toisen, ja nainen jäi yksin lasten kanssa, ja… Kyllä, se tavallinen tarina mutta ranskalaista kepeyttä tulvillaan. Anna Gavalda osuu naulan kantaan. Höyhenenkevyesti ja lämpimästi hän kertoo siitä, kuinka jättäminen on joskus rohkeutta ja jääminen pelkuruutta – vai miten päin se oli?

Mitä mieltä:

Ostin tämän hetken mielijohteesta kirpparilta, tulin kotiin ja luin saman tien. Pidin kirjasta, mutta vaikea taas määritellä, että miksi.

Siri Hustvedt: Kaikki mitä rakastin (2007)

2011-04-03T18:40:00.000+03:00

Alkuperäinen nimi: What I Loved (2003)

Kustantaja: Otava

Sivuja: 469s

Takakansi:

Taidehistorioitsija Leo Hertzberg törmää SoHossa kiinnostavaan maalaukseen. Hän etsii käsiinsä sen tekijän, taiteilija Bill Wechlerin, ja heti ensi tapaamisesta alkaen miehet tuntevat sielunveljeyttä.

Vuosien mittaan miesten perheiden elämät New Yorkissa kietoutuvat tiiviisti yhteen. Bill on naimisissa hermostuneen runoilijan Lucillen kanssa, Leon vaimo Erica opettaa kirjallisuutta. Taustalla häilyy myös kaunis ja eloisa Violet, Billin maalausten malli.

Lapsia syntyy, lomaillaan, väitellään taiteesta ja kirjallisuudesta. Sitten käsittämätön tragedia katkaisee elämän järkyttävällä tavalla.

Mitä mieltä:

Ainakin tämä piti otteessaan. Luulen, että tarvitsen toisen lukukerran tämän kirjan kanssa, päättääkseni pidinkö siitä oikeasti vai en. Tavallaan en tiennyt mitä kirjalta odottaisin, paitsi että kaikki arvostelut joita siitä olen lukenut, ovat olleet ylistäviä. Mietinkin, että onko minulla jonkinlainen tyhjiö tämänkaltaisen kirjallisuuden kohdalla aivoissani, kun en saa näistä sellaista herättävää ja mahtavaa lukukokemusta...

Tietyllä tavalla tämä kirja yllätti minut.

Luettuja

2011-04-01T16:10:00.000+03:00

Luettuja olis, kun vaan saisi aikasiksi päivittää. 7 viikkoa kesälomaan, ehkä viimeistään silloin :)

Sara Gruen: Vettä elefanteille (2008)

2011-03-29T18:35:00.000+03:00

Alkuperäinen nimi: Water for Elephants (2006)

Kustantaja: Bazar

Sivuja: 366s

Takakansi:

Vettä elefanteille on lämminhenkinen romaani ystävyydestä, vanhuudesta ja kiehtovista ihmiskohtaloista.

Yhdeksänkymmenvuotias Jacob Jankowski inhoaa omaa raihnaisuuttaan ja elämäänsä vanhainkodissa. Päivät kuluvat samanlaisina, kunnes lähistölle saapuu kiertävä sirkus. Menneisyyden muistot valtaavat elävinä Jacobin mielen.

Jacob on 23-vuotias eläinlääketieteen opiskelija, kun hänen vanhempansa kuolevat auto-onnettomuudessa. 1930-luvun Amerikassa on suuri lama. Jacobin täytyy itse alkaa tienata elantonsa. Sattumalta hän päätyy junaan, joka kuuluu kiertävälle sirkusseurueelle. Tästä alkaa Jacobin uusi elämä, johon kuuluu uusia ystäviä, loistetta ja tuskaa, rakkautta ja intohimoa. Sirkus on lumoava, mutta sisäisen hierarkiansa vuoksi myös armoton paikka, johon ei ole välttämättä helppo sopeutua. Pikkuhiljaa Jacob kotiutuu. Hän tutustuu sirkuksen kauniiseen tähtiesiintyjään Marlenaan ja tämän aviomieheen, äkkipikaiseen eläintenkesyttäjään Augustiin. Hän rakastuu Marlenaan, mutta joutuu pitämään tunteensa kurissa. Vähitellen kolmikon välille syntyy side, kun he yrittävät saada sirkuksen uuden tulokkaan, oikukkaan Rosie-norsun esiintymään.

Mitä mieltä:

Oih! Taas yksi uusi kirja suosikki listalle! Tämä oli niin ihana tarina, että en meinannut malttaa kirjaa käsistä laskea. Perheen äitinä ja opiskelijana niin on kuitenkin pakko tehdä. Tarina kulki mukavasti kahdessa eri ajassa ja kirjan loppu sai kyllä kyyneleet silmiini. Ihanaa :)

Diana Gabaldon: Syysrummut (2005)

2011-03-25T17:27:00.000+02:00

Alkuperäinen nimi: Drums of Autumn (1997)

Kustantaja: Gummerus

Sivuja: 1088s

Takakansi:

Syysrummut on lumoavan kirjasarjan neljäs osa, jossa Claire ja Jamie aloittelevat elämäänsä Amerikan siirtokunnissa. Omaan aikaansa jääneet Brianna ja Roger selvittelevät historian kulkuja ja näkevät kumpainenkin tahollaan vanhan lehtileikkeen, jossa kerrotaan Clairen ja Jamien menehtyneen kotitalonsa tulipalossa. Roger yrittää salata tiedon Briannalta, koska pelkää hänen lähtevän aikamatkalle - ja senhän Brianna tietysti tekee! Uskalias Roger lähtee perään ja hankkiutuu Briannan lailla monen mutkan kautta Amerikkaan. Mutta löytävätkö he toisensa? Entä saavatko Claire ja Jamie ajoissa tiedon uhkaavasta tulipalosta? Syysrummuissa tehdään huikea aikamatka 1700-luvun Pohjois-Amerikkaan, jossa seikkailevat tuttujen sankareitten ohella merirosvot, murhamiehet, intiaanit ja shamaanit, eikä vainajien hengiltäkään vältytä. Miten käy Rogerin, joka joutuu intiaanien vangiksi? Entä kenen onkaan lapsi, jota Brianna odottaa?

Mitä mieltä:

Tämä kirja oli minulla kesken aika kauan aikaa. Johtuen ehkä siitä, että luin sarjan ensimmäiset osat niin peräkkäin, että tuli totaali tökkäys sitten tämän kirjan kanssa. Nyt kuitenkin päätin lukea sen loppuun ja löysin uudelleen Muukalainen -sarjan lumovoiman. Heti viimeisen sivun luettuani olisi tehnyt mieli kaivaa hyllystä seuraava osa ja uppoutua siihen, mutta kokemuksestani viisaampana hillitsin itseni.

Luin tämän siis sivulta 461 loppuun.

Anna Godbersen: Huumaa (2010)

2011-03-20T17:19:00.000+02:00

Alkuperäinen nimi: The Luxe (2007)

Kustantaja: Karisto

Sivuja: 471s

Takakansi:

Loisteliaisiin pukuihin pukeutuneita suloisia nuoria naisia juhlimassa aamunkoittoon saakka, vastustamattomia nuoria miehiä joilla on viekoitteleva hymy ja vaaralliset aikeet, valkeita valheita, synkkiä salaisuuksia ja skandaalinkäryisiä parisuhteita. Tällainen on Manhattan vuonna 1899...

Elizabeth ja Diana Holland hallitsevat Manhattanin seurapiirejä. Mutta kun tytöille valkenee, että perheen asema on kaikkea muuta kuin vakaa, jokainen ulkopuolinen muodostaa äkkiä uhan heidän kultaiselle tulevaisuudelleen. Tyyni ja hillitty Elizabeth ja huikentelevainen Diana oppivat luovimaan yhteiskunnallisen aseman asettamien velvoitteiden ja tunnemyllerrysten ristiaallokossa - kumpikin omalla tavallaan.

Anna Godbersenin esikoisromaani on täynnä hurmaavia hupsutuksia. Se on loiston ja petollisuuden maailmaan sijoittuva yltäkylläinen tarina viattomuuden aikakaudesta, joka oli kaikkea muuta kuin viaton.

Mitä mieltä:

Tämän kirjan kansikuva houkutteli minua kirjastossa pariinkiin otteeseen ja vihdoinkin sitten taivuin kurkistamaan, mitä takakansi sanoi. Sen seurauksena kiikutin kirjan kotiin ja ihastuin kyllä täysillä! Mieleeni tuli Tv sarja Gossip Girl, mutta kirjan taoahtumat vain sijoittuvat ihan tuonne 1800-luvun lopulle eivätkä 2000-luvulle. Kiellettyä rakkautta, kateutta, glamouria, pakko avioliitto, juonittelua... todellakin viihdyttävää :) Lennähti suosikki kirjojen listalle oitis.

Danielle Trussoni: Enkelioppi (2011)

2011-03-10T18:11:00.000+02:00

Alkuperäinen nimi: Angelology (2010)

Kustantaja: Tammi

Sivuja: 500s

Takakansi:

Sisar Evangeline on asunut Pyhän Rosan luostarissa nuoresta tytöstä lähtien. Kun Evangeline on 23-vuotias, hänelle alkaa valjeta totuus omasta perheestään, siitä miksi hänet on tuotu nunnien luo turvaan sekä salaisuuksista, joita luostari pitää sisällään.

Iäkäs nunna nimeltä Celestine kertoo Evangelinelle nuoruudestaan Pariisissa ja enkeliopinnoistaan yhdessä Evangelinen isoäidin Gabriellan kanssa. Enkelitutkijat tietävät, että keskuudessamme elää enkeleiden ja ihmisten jälkeläisiä, nefileitä, yliluonnollisen kauniita ja pitkiä olentoja, joita on varhaisissa kirjoituksissa kutsuttu myös jättiläisiksi. Nefilit ovat vetovoimaisia mutta kylmiä olentoja, jotka haluavat nujertaa inhimillisen hyvyyden maailmasta. Enkelitutkijoiden tehtävänä taas on pyrkiä kukistamaan nefilit.

Evangelinen vanhemmat ja isoäiti ovat kuuluneet enkelitutkijoiden sisäpiiriin, ja Evangelinenkin kohtalo näyttää olevan ennalta määrätty: luostarielämä saa jäädä, kun edessä on kiihkeä taistelu pimeitä voimia vastaan.

Mitä mieltä:

Aivan l o i s t a v a ! Ihanan isokokoinen kirja ensinnäkin. Ja itse tarina oli mannaa sielulleni. Rakastan tällaista eeppistä fantasiaa ja langenneet enkelit ovat minulle uusi juttu, joten tämä oli virkistävän tuorettakin luettavaa. En ihan muista, mitä kautta tämän kirjan olemassa olo minulle selvisi, mutta kirjan nimi kiinnitti ensin huomioni jonka jälkeen Adlibrikseltä kävin lukemassa esittelytekstin ja kirja lähti saman tien varaukseen.

Lukukokemus oli upea. Tiesin heti alkusivuilla jo, että tämä tulee nousemaan suosikkikirjojeni listalle. Istuin, luin ja huokailin :) Todella nopea luettava ja tapahtumat etenivät sujuvasti. Kirjan loppupuolella koin pienen järkytyksen hetken vaikka osasin tiettyä tapahtumaa jo odottaakin, mutta silti.

Jään odottelemaan jatko-osaa, toivottavasti se ilmestyy pian :)

Anne Holt: Presidentin salaisuus (2007)

2011-03-05T18:04:00.000+02:00

Alkuperäinen nimi: Presidents valg (2006)

Kustantaja: Gummerus

Sivuja: 418s

Takakansi:

Kuinka joku voi kadota oslolaisesta hotellihuoneesta ilman että ovia tai ikkunoita on avattu? Eritoten, kun kyseessä oleva henkilö on Helen Bentley, Yhdysvaltain ensimmäinen naispresidentti.

Koko maailma pidättää hengitystään Norjan poliisin etsiessä kadonnutta presidenttiä yhdessä amerikkalaisten kollegojensa kanssa. Myös Inger Johanne Vik, FBI:n kouluttama psykologi, siirtyy äitiyslomaltaan presidenttijahtiin miehensä komisario Yngvar Stubøn rinnalle. Tutkimuksia mutkistaa se, että Yhdysvaltain poliisijoukkoja johtaa Inger Johannen entinen heila Warren Scifford. Kolmikon selvittäessä tulehtuneita välejään presidentti Bentleyn aika alkaa käydä vähiin.

Trillerijuonen rinnalla Holt piirtää moniulotteista henkilökuvaa synkkää salaisuutta hautovasta naispresidentistä, kaappauksen suunnitelleista henkilöistä sekä tavallisista poliisimiehistä ja -naisista.

Tarinan loppuratkaisu on juuri niin hätkäyttävä kuin Pohjoismaiden dekkarikuningattarelta voi odottaakin.

Mitä mieltä:

Muistelen tämän olleen ihan yhtä viihdyttävä, kuin aiemmatkin lukemani Inger Johanne Vik dekkarit. Pidän kyseisestä henkilöhahmosta paljon, joten seuraavia osia odotellessa. Jännää oli muuten se, että kirjassa esiintyi Holt:in toisen kirjasarjan päätähti, josta minulla ei ole aiempaa kokemusta kuin yhden ainoan kirjan verran.

Charlaine Harris: Club Dead (2003)

2011-02-08T17:56:00.000+02:00

Kustantaja: ACE Books

Sivuja: 292s

Takakansi:

There's only one vampire Sookie Stackhouse is involved with - at least voluntarily - and that's Bill. But recently he's been a little distant - in another state distant. His sinister and sexy boss Eric has an idea where to find him, and next thing Sookie knows she's off to Jackson, Mississippi, to mingle with the underworld at Club Dead. It's a dangerous little haunt where the elusive vampire society can go to chill out and suck down some Type O - but when Sookie finally finds Bill caught in an act of serious betrayal she's not sure whether to save him, or to sharpen some stakes.

Mitä mieltä:

Tämän osan yksi parhaimmista käänteistä oli ihmissusi Alcide :) Eric on näissä kirjoissa huomattavasti paljon miellyttävämpi, kuin tv-sarjassa (en vaan osaa olla vertaamatta näitä keskenään, kirjoja ja tv-sarjaa) ja kirjojen Eric:istä olen alkanut kyllä ihan todella pitämään. Bill taas... en oikein tiedä. Ei minun unelma vampyyri numero ykkönen ainakaan ;)

Charlaine Harris: Living Dead in Dallas (2002)

2011-01-08T17:45:00.000+02:00

Kustantaja: Ace Books

Sivuja: 291s

Takakansi:

Cocktail waitress Sookie Stackhouse is having a streak of bad luck. First her co-worker is killed, and no one seems to care. Then she comes face-to-face with a beastly creature which gives her a painful and poisonous lashing. Enter the vampires, who graciously suck the poison from her veins (like they didn't enjoy it). The point is: they saved her life. So when one of the bloodsuckers asks for a favour, she obliges - and soon Sookie's in Dallas, using her telepathic skills to search for a missing vampire. She's supposed to interview certain humans involved, but she makes one condition: the vampires must promise to behave, and let the humans go unharmed. But that's easier said than done, and all it takes is one delicious blonde and one small mistake for things to turn deadly...

Mitä mieltä:

Tällä kertaa en ollut katsonut tv-sarjan kakkos kautta, joka pohjautuu jonkin verran tähän kakos osaan (sanoisin että melko vähän kyllä), ennenkuin luin kirjan ja hyvä niin. Vaikka enpä tiedä olisi tv-sarjan katsominen tällä kertaa vaikuttanut kovinkaan paljon lukukokemukseen, koska en pitänyt tuosta kakkos kaudesta oikeastaan ollenkaan. Tästä kirjasta kuitenkin pidin paljon joten heti perään seuraava osa, kiitos :)

Anja Snellman: Lemmikkikaupan tytöt (2007)

2010-12-21T17:40:00.000+02:00

Kustantaja: Otava

Sivuja: 319s

Takakansi:

Jasmin saa yläasteen yhdeksännellä uuden luokkatoverin ja ystävän. Lindan kanssa kaikki normaali kuten läksyt ja cheerleader-harjoitukset alkavat tuntua lapselliselta ja tavanomaiselta. Kokeneemman Lindan seurassa Jasminkin rohkaistuu ja uskaltautuu heittäytymään uusiin juttuihin.

Eräänä maanantaiaamuna Jasminin gynekologiäiti palaa kongressimatkalta ja saa vanhemmiltaan hätääntyneen viestin - tytärtä ole näkynyt kokonaiseen viikkoon. Soitto Lindan äidille paljastaa, ettei muillakaan tunnu olevan tytöistä minkäänlaista havaintoa.

Huolestuneet äidit tekevät poliisille katoamisilmoituksen. Ihanan lemmikkikaupan todellisuus alkaa valjeta, eikä se huojenna järkyttyneitä vanhempia lainkaan.

Anja Snellman kuvaa tarkkanäköisesti niitä kovia paineita, joita tytöille asetetaan. Itseään ja naiseuttaan etsivien tyttöjen teini-ikä katkeaa hyytävällä tavalla, kun heidän arvoaan ryhdytään mittaamaan ulkonäön ja seksuaalisuuden ehdoilla. Kaikkea on tarjolla, eikä kukaan ole estämässä tapahtumia. Minne katosi lapsuus, ja miksi aikuiset ovat poissa silloin, kun heitä kaivattaisiin kipeimmin kotona?

Anja Snellman on yhteiskunnallisen keskustelun näkyviä käynnistäjiä. Lemmikkikaupan tytöt on rankka ja sävähdyttävä puheenvuoro aiheesta, joka koskettaa jokaista.

Mitä mieltä:

Kirja oli hyvinkin hämmentävä. Ei muuta sanottavaa. En edes ole varma tykkäsinkö vaiko enkö.

Keskisuomalaisen 100 jotka pitää lukea

2010-12-15T16:38:00.000+02:00

Keskisuomalaisen 100 kirjaa, jotka tulee lukea ennen kuolemaa:

1. Mika Waltari - Sinuhe Egyptiläinen
2. J.R.R. Tolkien - Taru sormusten herrasta
3. Väinö Linna - Tuntematon sotilas
4. Aleksis Kivi - Seitsemän veljestä
5. Väinö Linna - Täällä Pohjantähden alla 1-3
6. Agatha Christie - 10 pientä neekeripoikaa
7. Fjodor Dostojevski - Rikos ja rangaistus
8. Anne Frank - Nuoren tytön päiväkirja
9. Douglas Adams - Linnunradan käsikirja liftareille
10. Astrid Lindgren - Veljeni Leijonamieli
11. Antoine de Saint-Exupéry - Pikku Prinssi
12. J.K. Rowling - Harry Potter -sarja
13. Gabriel García Márquez - Sadan vuoden yksinäisyys
14. George Orwell - Vuonna 1984
15. Veikko Huovinen - Havukka-ahon ajattelija
16. Elias Lönnrot - Kalevala
17. Jane Austen - Ylpeys ja ennakkoluulo
18. Sofi Oksanen - Puhdistus
19. Astrid Lindgren - Peppi Pitkätossu
20. Mihail Bulgakov - Saatana saapuu Moskovaan
21. Richard Bach - Lokki Joonatan
22. Umberto Eco - Ruusun nimi
23. Tove Jansson - Muumipeikko ja pyrstötähti
24. J. & W. Grimm - Grimmin sadut I-III
25. Dan Brown - Da Vinci -koodi
26. Enid Blyton - Viisikko-sarja
27. Anna-Leena Härkönen - Häräntappoase
28. Ernest Hemingway - Vanhus ja meri
29. Goscinny - Uderzo - Asterix-sarja
30. John Irving - Garpin maailma
31. Louisa May Alcott - Pikku naisia
32. Victor Hugo - Kurjat
33. C.S. Lewis - Narnian tarinat
34. A.A. Milne - Nalle Puh
35. Henri Charriere - Vanki nimeltä Papillon
36. Alexandre Dumas - Kolme muskettisoturia
37. Emily Bronte - Humiseva harju
38. William Golding - Kärpästen herra
39. Juhani Aho - Rautatie
40. Leo Tolstoi - Anna Karenina
41. Frank McCourt - Seitsemännen portaan enkeli
42. Arthur C. Clarke - Avaruusseikkailu 2001
43. J.D. Salinger - Sieppari ruispellossa
44. Charlotte Brontë - Kotiopettajattaren romaani
45. Kurt Vonnegut - Teurastamo 5
46. Isaac Asimov - Säätiö
47. Aapeli - Pikku Pietarin piha
48. Leo Tolstoi - Sota ja rauha
49. Mauri Kunnas - Koiramäen talossa
50. Margaret Mitchell - Tuulen viemää
51. Nikolai Gogol - Kuolleet sielut
52. Albert Camus - Sivullinen
53. Kirsi Kunnas - Tiitiäisen satupuu
54. Hergé - Tintti-sarja
55. Miquel Cervantes - Don Quijote
56. Eduard Uspenski - Fedja-setä, kissa ja koira
57. Mark Twain - Huckleberry Finnin seikkailut
58. Johanna Sinisalo - Ennen päivänlaskua ei voi
59. Herman Hesse - Lasihelmipeli
60. Günther Grass - Peltirumpu
61. Jostein Gaarder - Sofian maailma
62. Leon Uris - Exodus
63. Lucy M. Montgomery - Pieni runotyttö
64. Ilmari Kianto - Punainen viiva
65. Franz Kafka - Oikeusjuttu
66. Guareschi Giovanni - Isä Camillon kylä
67. Lewis Caroll - Liisan seikkailut ihmemaassa
68. John Steinbeck - Eedenistä itään
69. Kari Hotakainen - Juoksuhaudantie
70. Paulo Coelho - Istuin Piedrajoen rannalla ja itkin
71. Jules Verne - Maailman ympäri 80 päivässä
72. Risto Isomäki - Sarasvatin hiekkaa
73. Jaroslav Hasek - Kunnon sotamies Svejk maailmansodassa
74. Giovanni Boccaccio - Decamerone
75. Oscar Wilde - Dorian Grayn muotokuva
76. Milan Kundera - Olemisen sietämätön keveys
77. Homeros - Odysseia
78. Peter Hoeg - Lumen taju
79. Arthur Conan Doyle - Baskervillen koira
80. William Shakespeare - Hamlet
81. Eino Leino - Helkavirsiä-sarja
82. Stieg Larsson - Miehet, jotka vihaavat naisia
83. Yrjö Kokko - Pessi ja Illusia
84. Thomas Harris - Uhrilampaat
85. Raymond Chandler - Syvä uni
86. Jean M. Untinen-Auel - Luolakarhun klaani
87. Deborah Spungen - Nancy
88. Stephen King - Hohto
89. Laura Ingalls Wilder - Pieni talo preerialla
90. Laila Hietamies - Hylätyt talot, autiot pihat
91. Aino Suhola - Rakasta minut vahvaksi
92. Aleksandr Solzhenitsyn - Vankileirien saaristo
93. Mikael Niemi - Populäärimusiikkia Vittulajänkältä
94. Timo K. Mukka - Maa on syntinen laulu
95. Juha Vuorinen - Juoppohullun päiväkirja
96. Kjell Westö - Missä kuljimme kerran
97. Veijo Meri - Manillaköysi
98. Maria Jotuni - Huojuva talo
99. Juha Itkonen - Anna minun rakastaa enemmän
100. Jan Guillou - Pahuus

Henning Mankell: Kasvoton kuolema (1993)

2010-12-08T17:31:00.000+02:00

Alkuperäinen nimi: Mördare utan ansikte (1991)

Kustantaja: Otava

Sivuja: 327s

Takakansi:

Kylmään talviyöhön katseleva mies havaitsee naapuritilalla olevan jotain vinossa. Talossa häntä kohta kammottava näky. Mitä syytä kenelläkään on tappaa iäkäs maanviljelijäpariskunta? Ainoa johtolanka on heikko soperrus: "Ulkolainen."

Ystadin poliisi ja sen vt. päällikkö Kurt Wallander ovat ymmällään. Järjetön kaksoissurma sysää vastakkain poliisin ja pakolaisten vastustajat ja aiheuttaa monivaiheisen tapahtumaketjun.

Henning Mankellin, s. 1948, vetävät, tyylikkäät ja hyvin kirjoitetut Wallander-dekkarit ovat ruotsalaisen rikoskirjallisuuden parhaimmistoa. Kasvoton kuolema on Mankellin esikoisjännäri, jonka sekä Ruotsin dekkariakatemia että Skandinaavinen rikosseura palkitsivat vuoden 1991 parhaana dekkarina.

Mitä mieltä:

Vihdoinkin sain aikasiksi tutustuttua Kurt Wallanderiin. Paljon olen kuullut kehuja ja ylistystä Wallandereista joten odotukset oli suhteellisen korkealla. Mieleen kuitenkin tulee, että ihan hyvä perusdekkari. Sujuva luettava ja piti otteessaan. Ihan varmasti luen seuraavankin osan.

Lisa Genova: Edelleen Alice (2010)

2010-11-20T17:23:00.000+02:00

Alkuperäinen nimi: Still Alice (2007, 2009)
Kustantaja: WSOY
Sivuja: 284s

Takakansi:

Brontë-palkinto 2008

”Minulla on ikävä itseäni.”

Alice Howland on viisikymppinen älykäs ja viehättävä nainen, jolla on kelpo aviomies ja kolme aikuista lasta. Hän on kognitiivisen psykologian professori, menestynyt ja saavutuksistaan ylpeä. Hän on hajamielinen aivan kuten muutkin, kunnes unohduksia eivät enää selitä stressi, kiire eivätkä vaihdevuodet.

Edelleen Alice on syväsukellus alzheimerintaudista kärsivän ihmisen mieleen, silmät avaava kertomus taudista, jossa yhteydet katkeavat eivätkä paikat ja ajat, sanat ja kasvot enää löydä toisiaan. Alicen kokemuksista muodostuu vaikuttava tutkielma identiteetistä, rakkaudesta ja merkityksellisen elämän ehdoista. Vaikka ulkopuolisen silmin Alice näyttää kadottavan otteensa arkeen ja elämään, hän itse kokee pitävänsä siitä päivä päivältä tiukemmin kiinni.

Mitä mieltä:

Halusin lukea tämän jo ihan tulevan ammattini takia ja samalla saatoin uskotella, että melkeinhän se oli sama kuin koulukirjaa olisi lukenut :)

Mielenkiintoinen ja koskettava tarina sairauden etenemisestä. Nenäliinoja tarvittiin.

Karin Slaughter: Pelon huone (2010)

2010-11-08T17:11:00.000+02:00

Alkuperäinen nimi: Fractured (2008)

Kustantaja: Tammi

Sivuja: 495s.

Takakansi:

Etsivä Will Trent selvittää teinitytön kidnappausta ja murhaa Karin Slaughterin uusimmassa jännärissä.

Abigail Campano saapuu iltapäivän tennistunnilta kotiinsa Atlantan varakkaalle esikaupunkialueelle jakohtaa painajaismaisen näyn. Ikkuna on rikki, matossa on verisiä jalanjälkiä ja porrastasanteella makaa hänen tyttärensä, jonka ylle on kumartunut mies veitsi kädessään. Järkyttynyt äiti joutuu hirvittävään kamppailuun, joka muuttaa hänen elämänsä ikiajoiksi.

Kun paikallinen poliisi tekee tutkimuksissa kohtalokkaan virheen ja asettaa vaaraan toisenkin teinitytön, erikoisagentti Will Trent kutsutaan apuun. Hän saa parikseen etsivä Faith Mitchellin, joka tuntee epäluuloa Williä kohtaan ensihetkestä alkaen. Näiden kahden on kuitenkin löydettävä keino tulla toimeen, jotta koulumaailmaa varjostava inhottava rikosvyyhti saataisiin selvitettyä.

Mitä mieltä:

Eipä tässä taas voi muuta todeta, kuin että Slaughter tekee sen aina vaan uudestaan ja uudestaan ja uudestaan. Jollakin tapaa pidin tästä Will Trent kirjasta vielä enemmän kuin ensimmäisestä, en kyllä enää muista miksi (koska päivitän tätä tänne blogiin taas kutakuinkin puolivuotta sen jälkeen kun kirjan luin...).

Joka tapauksessa, seuraava osa on varauksessa, tulis jo Kesäkuu :)

Charlaine Harris: Dead Until Dark (2001)

2010-10-31T15:07:00.000+02:00

Kustantaja: Ace Books

Sivuja: 292s

Takakansi:

Sookie Stackhouse is a small-time cocktail waitress in small-town Louisiana. She’s quiet, keeps to herself and doesn’t get out much. Not because she’s not pretty. She is. It’s just that, well Sookie has this sort of “disability”. She can read minds. And that doesn’t make her too dateable. And then comes along Bill. He’s tall, dark, handsome — and Sookie can’t hear a word he’s thinking. He’s exactly the type of guy she’s been waiting for all her life….

But Bill has a disability of his own: He’s a vampire with a bad reputation. He hangs with a seriously creepy crowd, all suspected of -big surprise- murder. And when one of Sookie’s coworkers is killed, she fears she’s next….

Mitä mieltä:

Tähän kirjaan ja sarjaan tutustuin niin ikään samaisen ystäväni, kuin edelliseenkin kirjaan, suosituksesta. Vaikka hankin tämän Sookie Stackhouse kirjan hyvissä ajoin, kävi kuitenkin niin, että ehdin nähdän sarjan ensimmäisen kauden kauan ennenkuin sain luettua tämän kirjan loppuun. Jäsrjestys meni kutakuinkin niin, että aloitin kirjan ja luin ensimmäisen luvun eli siihen saakka, kun Bill pelasti Sookien hengen Ratsien hyökkäyksen jälkeen. Sitten katselin 12 jaksoa "True Blood" sarjaa dvd:ltä jonka jälkeen kirja roikkui mukanani laukussa aika kauan. Luin sitä hitusen silloin ja toisen tällöin. Ehkä pisin lukusessio tapahtui Frankfurtin lentokentällä, jossa odottelimme koneemme lähtöä turhan monta tuntia.

Joka tapauksessa, sanoisin, että ei olisi ehkä kannattanut katsoa tv-sarjaa ollenkaan ennen ensimmäisen kirjan lukemista, koska on huomattavasti helpompaa, jos ensin lukee kirjan ja katsoo vasta sitten tv-sarjaa tai elokuvaa ja toteaa, että joo tossa ja tossa kohdassa tätä on muutettu ja niin edelleen. Näin toisin päin tehtynä tuli ihan liikaa "eihän näin tapahtunut tv-sarjassa" ja "siis missä ihmeessä Tara luuraa" ja "miksei tässä kirjassa kerrota Jasonin puuhailuista enemmän" jne. (Ei sillä, että olisin Jasonin puuhailuista erityisesti edes halunnut lukea...) Sarjan katsominen ennen kirjan lukemista vaikutti siis negatiivisesti lukukokemukseeni.

Kyllä kirjakin oli hyvä ja yllättävän hyvin pysyin kärryillä tapahtumissa, vaikka muuta luulinkin. Nyt aion kyllä lukea ainakin seuraavan kirjan ennekuin alan katsoa juuri ostamaani "True Bool" sarjan kakkos kautta... ja tätähän saadaankin nyt sitten odottaa, koska syysloma on ohi eikä aikaa kirjoille tule olemaan ennen Joululomaa... sitä odotellessa siis! :)

(PS. Aion kyllä lukea Perjantaina aloittamani Slaughter:in "Pelon huone" opuksen koulun ohella, onneksi jo mennään puolessa välissä!)

Joe Hill: Sydämen muotoinen rasia (2008)

2010-10-26T18:40:00.000+03:00

Alkuperäinen nimi: Heart-shaped box

Kustantaja: Tammi

Sivuja: 394s

Takakansi:

Hyytävän jännittävä ja palkittu kauhudebyytti

Judas Coyne on menestyneimmät ajat maailmankiertueineen ja platinalevyineen jo kokenut hevimetallimuusikko, joka elelee hiljaiseloa maatalossaan New Yorkin osavaltiossa ja säveltää uusia biisejä varastoon. Hänellä on seuranaan goottityttöystävä Georgia ja pari koiraa. Ankaraan ja väkivaltaiseen isäänsä hänellä on riitaisa suhde ja naisiakin on tullut ja mennyt: edellinen suhde päättyi nuoren Annan mielenterveysongelmiin, ja Judas passitti tämän takaisin kotiseudulleen, missä Anna teki myöhemmin itsemurhan.

Jude on kiinnostunut taikuudesta ja keräilee outoja esineitä. Eräänä päivässä netissä on myytävänä kummitus, eikä hän epäröi tilata epätavallista tuotetta. Postissa saapuu musta, sydämen muotoinen rasia, jonka sisältä löytyy kuolleen miehen puku. Mutta mukana seuraa myös miehen haamu, joka kykenee tekemään itsensä näkyväksi mitä epämiellyttävimmillä hetkillä. Käy ilmi, että haamu on Annan isäpuoli, joka syyttää Judea tytön kuolemasta ja janoaa kostoa.

Siitä alkaa Juden ja Georgian piina, sillä koti ei ole enää turvallinen paikka. He lähtevät pitkälle pakomatkalle autolla ja suuntaavat Floridaan saadakseen selville, mitä Annalle oikeasti tapahtui. Samalla he toivovat voivansa passittaa hengen takaisin toiseen maailmaan. Perillä odottavat sekä järkyttävä yllätys että hurja yhteenotto, ja taas saavat Jude ja Georgia äkkilähdön. Hillitön loppuhuipennus tapahtuu Juden kotitilalla Louisianassa, missä Juden isä on kuolemaisillaan.

Mitä mieltä:En ole oikeastaan lukenut kauhua muilta kuin Stephen King:iltä ja häneltäkään en juurikaan viime vuosina. Ystäväni kuitenkin suositteli tätä kirjaa minulle menneenä kesänä ja koska yleensä luotan hänen suosituksiinsa, napparin tämän kirjan kirjastosta mukaani heti, kun se siellä silmiini sattui. Eikä kaduta, että tämän luin.

Mitään suurempia ennakko odotuksia minulla ei kirjan suhteen ollut, mikä ehkä helpotti lukukokemusta.

En kokenut kirjaa ollenkaan liian pelottavaksi, vaikka näenkin kirjat lukiessani ns elokuvamaisesti mielessäni. Verkkokalvoillani vieraili useampaan kertaan tummanpuhuva hahmo lierihattu päässään joka hieman eteenpäin kumartuneena heilutti kädessään pitkää ketjua, jonka päässä killui partaveitsen terä. Ehkei kirjailijan sanallinen anti laittanut mielikuvitustani pörräämään samalla tasolla kuin Herra King aikoinaan teki... eli senverran pahasti, etten hänen kirjojaan uskaltanut lukea yli kymmeneen vuoteen ;)

Sujuvasti kirja kuitenkin eteni ja henkilöhahmot olivat mielestäni ihan mielenkiintoisia vaikkakaan eivät nyt mitenkään yllättäviä.

Sanoisin, että tulen tältä Joe Hill:iltä lukemaan tulevaisuudessa lisää kirjoja.

Edit. 28.10.2010
Sellanen huomautus vielä, etten todellakaan tiennyt Joe Hill:in olevan Stephen King:in poika. Tämä seikka selvisi minulle juuri äsken lukiessani erästä toista kirjabloogia :)

Stephenie Meyer: Vieras (2009)

2010-10-20T18:51:00.000+03:00

Alkuperäinen nimi: The Host (2008)

Kustantaja: WSOY

Sivuja: 702s

Takakansi:

Sieluiksi kutsutut näkymättömät viholliset ovat valloittaneet maapallon. Pienet tunkeilijat ovat asettuneet asumaan ihmisten pään sisään vieden ruumiilta heidän omat sielunsa. Suurin osa ihmiskuntaa on jo tuhoutunut, kun yksi viimeisimmistä jäljellä olevista ihmisistä, Melanie Stryder, napataan.

Sielua, jolle annetaan Melanien vartalo, on varoitettu ihmisenä elämisen haasteista, tunnekuohuista ja muistoista. Uudessa kehossaan hän joutuu kuitenkin kohtaamaan odottamattomia vaikeuksia: hänen vartalonsa entinen omistaja kieltäytyy luovuttamasta mieltään tunkeilijalle ja haihtumasta pois.

Tunkeilijasielu yrittää selailla Melanien ajatuksia toivoen pääsevänsä maapallolla vielä sinnittelevän ihmisten vastarintaliikkeen jäljille. Melanie kuitenkin täyttää päänsä kuvilla miehestä, jota hän rakastaa ja joka yhä elää jossakin piileskellen. Sielu ei enää voi erottaa itseään ruumiinsa haluista, joten hänkin alkaa kaivata miestä, joka sielujen pitäisi oikeastaan tuhota. Melaniesta ja sielusta tulee tahtomattaan liittolaiset, kun he lähtevät vaaroja uhmaten etsimään miestä, jota he kumpikin rakastavat.

Vieras on mieliinjäävä ja ajatuksia herättävä psykologinen scifi-trilleri rakkauden voimasta ja ihmisenä olemisen ytimestä. Se on nuorten palvoman Houkutus-sarjan luojan ensimmäinen aikuistenromaani.

Mitä mieltä:

Tykkäsin todella paljon! Lukeminen sujui aikalailla ahmimalla eli hyvinkin sujuvasti.

Sophie Kinsella: Kevytkenkäinen kummitus (2010)

2010-07-28T19:50:00.000+03:00

Alkuperäinen nimi: Twenties girl (2009)

Kustantaja: WSOY

Sivuja: 437s

Takakansi:

Lara Lingtonilla on aina ollut vilkas mielikuvitus, mutta nyt se vetää hurjia ylikierroksia. Yhtäkkiä hän saa seurakseen isotäti-Sadien riehakkaan haamun, jonka mielestä sukulaistyttö viettää todella tylsää elämää. Juhlia, miehiä, samppanjaa! vaatii kummitus charleston-ajalta ja pyytää Laraa täyttämään viimeisen toiveensa. Kaulakoru, jota ilman Sadie ei voi asettua haudan lepoon, on kadonnut ja Laran pitäisi etsiä se.

Laralla vain on ihan tarpeeksi muuta puuhaa. Tyttöparan paras ystävä on häipynyt Goalle ja jättänyt hänet yksin hoitamaan heidän huteraa yritystään. Ja kaiken lisäksi poikaystävä on juuri lähtenyt lätkimään! Sadien puskemana Lara kuitenkin ryhtyy salapoliisiksi ja kaulakorua jäljittäessään hän paitsi kohtaa uuden ihanan miehen myös joutuu punastuttavan noloihin tilanteisiin.

Kevytkenkäinen kummitus on Sophie Kinsellan tuorein valloittava romaani. Huumorilla ja romantiikalla pippuroitu tarina tämän päivän ja 1920-luvun parikymppisistä ylittää sydämeen käyvästi kaikki sukupolvirajat.

Mitä mieltä:

Loistava! Hauska! Koskettava!

Lainasin tämän kirjan ihan vaan hauskan nimensä perusteella. Olen aiemmin lukenut Kinsellalta Himoshoppaaja sarjan ensimmäisen osan, joka ei saanut minua kovinkaan suuresti lämpenemään (ehkä nyt annan sarjalle vielä uuden tilaisuuden), joten kovin suuria odotuksia en tälle kirjalle asettanut. Tämä tuli siis nurkan takaa ja yllätti totaalisesti.

Nauratti ja vähän itkettikin.

John Boyne: Poika raidallisessa pyjamassa (2008)

2010-07-15T19:38:00.000+03:00

Alkuperäinen nimi: The Boy in the Striped Pyjamas

Kustantaja: Bazar

Sivuja: 206s

Mitä mieltä:

Ensinnäkään, en laita takakannen tekstiä tänne, koska sitä ei varsinaisesti ole. En kuollaksenikaan muista, mistä sain vinkkauksen tämän kirjan suuntaan... mutta jotakin kautta siitä kiinnostuin ja kirjastosta kotiin kannoin. Aloin lukemaan ilman minkäänlaista ennakkoaavistusta, mitä tuleman piti... Sana sanalta ja rivi riviltä alkoi valottua, mistä kirjassa oli kyse ja kirjan loppuratkaisu selvisi minulle jo ennenkuin se tapahtui.

Kirja kosketti ja kyyneleitäkin vuodatin, ehkä eniten lapsen viattomuuden puolesta. Kyllä tähän kirjaan kannattaa tutustua, ehdottomasti.

Stephenie Meyer: Aamunkoi (2009)

2010-07-10T19:26:00.000+03:00

Alkuperäinen nimi: Breaking Dawn (2008)

Kustantaja: WSOY

Sarja: Twilight (Houkutus)

Sivuja: 664s

Takakansi:

Älä pelkää, kuiskasin. Me kuulumme yhteen. Äkkiä minut valtasi tunne, että sanani olivat totisinta totta. Tämä hetki oli niin virheettömän oikeanlainen, ettei vähintäkään epäilyksen sijaa jäänyt. Hänen kätensä kietoutuivat ympärilleni, puristivat minut häntä vasten… Tuntui kuin jokaista hermoani kihelmöisi. ”Ikuisesti”, hän myönsi. Fantasia ja painajaiset sekoittuvat vampyyriin peruuttamattomasti rakastuneen Bella Swanin vaarallisessa todellisuudessa. Suunnaton intohimo Edwardia kohtaan ja syvä yhteys ihmissusi-Jacobiin ovat repineet kahtia Bellaa, joka on nyt kaiken houkutuksen ja epäilyksen jälkeen elämänsä äärimmäisessä käännekohdassa. Hänen edessä oleva valintansa joko liittyä kuolemattomien viettelevään kerhoon tai jatkaa ihmiseloa on uhka, josta riippuu kahden heimon kohtalo. Kun Bella on tehnyt päätöksensä, alkaa ennennäkemätön tapahtumien vyöry, joka johtaa käsittämättömiin seurauksiin. Juuri kun Bellan elämän langat vaikuttavat kutoutuneen yhteen kuin kaunein silkki, ne saattavatkin tuhoutua yhdessä hetkessä ikuisiksi ajoiksi.

Mitä mieltä:

Yllätyin. Tällaista päätöstä en vain jotenkin osannut odottaa. Yllätyin tämän kirjan parissa kerta toisensa jäkeen. Edelleen ärsyynnyin raivon partaalle paikka paikoin, mutta siihen olin jo tottunut. Se kuuluu asiaan Twilight sarjaa lukiessa ;) Olen lopetukseen tyytyväinen ja tulen lukemaan sarjan uudelleen vielä monet kerrat.

P.C. Cast & Kristin Cast: Merkitty (2010)

2010-06-26T19:17:00.000+03:00

Alkuperäinen nimi: Marked (2007)

Sarja: A House of Night (Yön talo)

Kustantaja: Otava

Sivuja: 333s

Takakansi:

Kun 16-vuotias Zoey joutuu vampyyrin merkitsemäksi, hänen on jätettävä perheensä ja muutettava Yön taloon, vampyyrien kouluun. Zoey saa pian tietää olevansa jumalatar Nyxin valitsema erityisoppilas, jolla on poikkeuksellisia kykyjä. Tasapainoilu entisen ja uuden elämän välillä ei ole helppoa, mutta Zoey löytää Pimeyden viettelevästä valtakunnasta ystäviä, vihollisia - ja huumaavan uuden ihastuksen. Kahdeksanosaiseksi kasvava Yön talo -sarja yhdistää jännitystä, vampyyrimystiikkaa, romantiikkaa ja huumoria uudenlaisella, raikkaalla otteella. Huippukoukuttavasta sarjasta tuli heti ilmestyttyään valtava menestys: lähes vuoden New York Timesin bestseller-listan kärkisijalla pysynyttä kirjaa on myyty 4,5 miljoonaa kappaletta, sen oikeudet on myyty 31 maahan ja siitä on tekeillä elokuva.

Mitä mieltä:

Ihan oli ok ja vähän erilainen kuin toiset vampyyrisarjat. Piristäviä uusia juttuja tuo tämäkin sarja siis mukanaan.

Audrey Niffenegger: Hänen varjonsa tarina (2010)

2010-06-20T18:57:00.000+03:00

Alkuperäinen nimi: Her fearful symmetry (2009)

Kustantaja: Gummerus

Sivuja: 471s

Takakansi:

Amerikkalaiskaksoset Julia ja Valentina Poole ovat toistensa peilikuvia. Tytöt kuulevat ensimmäistä kertaa äitinsä kaksoissisaresta Elspethistä kun heille kerrotaan, että he ovat perineet tämän asunnon Lontoon Highgate Cemeteryn liepeiltä. Erottamattomat kaksoset muuttavat Lontooseen vapaudesta riemuiten ja alkavat rakentaa tädin asunnosta omaa kotiaan. Pian Valentina rakastuu kuolleen tädin miesystävään ja ryhtyy etsimään omaa identiteettiään. Julia närkästyy heikomman sisarensa itsenäistymispyrkimyksistä mutta löytää itselleenkin projektin: naapurin pakko-oireisesta häiriöstä kärsivän miehen pelastamisen. Ennen pitkää Julia ja Valentina saavat huomata, että he eivät olekaan asunnossaan kaksin. Seinien vangiksi jäänyt tädin haamu seuraa heidän jokaista askeltaan. Hänen varjonsa tarina on 2000-luvun kummitustarina kahden kaksosparin elämästä täällä, tuonpuoleisessa ja niiden välillä. Romaani sukeltaa syvälle rakkauden moninaisiin muotoihin, pakkomielteisiin ja salaisuuksiin jotka olisi paras haudata.

Mitä mieltä:

Vihdoinkin odotus päättyi ja Niffeneggeriltä ilmaantui uusi kirja. Tätä olen odotellut siitä lähtien, kun luin viimeisen sivun ja sanan "Aikamatkustajan vaimo" kirjasta. Ennakko odotukset oli kovat ja sanonpahan vain, että ne täyttyivät!

Kirja oli aiheiltaan mielenkiintoinen, ihastuin kirjan henkilöihin, inhosin, vihasin ja rakastin heitä. Luin kirjaa ahmien ja koko ajan surin sitä, että kohta se loppuu. Noin teen aina parhaiden kirjojen kanssa.

Loistava. Ei miulla muuta :)

Jotenkin hankala sijoittaa tätä mihinkään kategoriaan, joten pistän nyt tuonne fantasian alle.

Mary Higgins Clark: Missä olet nyt? (2009)

2010-06-06T19:11:00.000+03:00

Alkuperäinen nimi: Where Are You Now? (2008)

Kustantaja: Tammi

Sivuja: 294s

Takakansi:

On kulunut kymmenen vuotta siitä, kun Columbian yliopiston opiskelija Charles MacKenzie eli Mack katosi. Hän soittaa joka äitienpäivä lyhyen puhelun äidilleen, mutta muuten hän on poistunut täydellisesti läheistensä elämästä. Edes isän kuolema syyskuun 11. päivän terrori-iskuissa ei tuo Mackia perheensä luo. Mackin sisko Carolyn on 26-vuotias oikeustieteen opiskelija, joka on joutunut kokemaan jo kaksi suurta perhetragediaa. Hän päättää selvittää Mackin kohtalon, ja kun on Mackin vuosittaisen puhelun aika, hän tulee linjalle ja ilmoittaa aikovansa etsiä Mackin käsiinsä. Seuraavana aamuna heidän setänsä saa käsin kirjoitetun viestin, jossa lukee: ”Devon-setä, sano Carolynille, ettei hän saa etsiä minua.” Viesti ei kuitenkaan saa Carolynia jättämään asiaa sikseen. Hän haluaa selvittää, mitä salattavaa on Mackin opiskelija-asuntolan valvojilla. Entä mitä asiasta tietävät Mackin silloiset kämppäkaverit? Ja pitääkö poliisi tosiaan mahdollisena, että Mack on sarjamurhaaja?

Mitä mieltä:

Imaisi mukaansa ja piti lukea melkein yhdeltä istumalta. Oli pakko saada tietää, mitä Mack:ille tapahtui :) Pointsit siis siitä kirjailijalle ja kiitos taatusta ja jännittävästä viihteestä. Mary Higgins Clark:iin nyt vaan voi näköjään aina luottaa!

Richard Adams: Ruohometsän kansa (2001)

2010-05-28T20:07:00.000+03:00

Alkuperäinen nimi: Watership Down (1972)

Julkaisija: WSOY

Sivuja: 414s

Takakansi:

Kirja, joka valloitti maailman! Kertomus pikkukaniinien uhkarohkeasta pakomatkasta - ihmisten jaloista kohti uutta, turvallista kotikontua - on jännittävä, riemastuttava ja liikuttava koko perheen lukuromaani, jonka suosiosta kertovat myös monet suuret kansainväliset palkinnot.

Mitä mieltä:

Söpö ja liikuttava kirja. Tämä oli tälle kirjalle antamani toinen mahdollisuus ja kyllä se sille kannatti antaa :) Edellisellä kertaa oli vain väärä aika lukea tätä, tällä kertaa natsasi.

Karin Slaughter: Triptykki (2009)

2010-03-25T18:09:00.000+02:00

Alkuperäinen nimi: Triptych

Kustantaja: Tammi

Sivuja: 525s

Takakansi:

Rakkaudenosoitus Atlantalle, joka on värikäs, kulturelli ja suvaitsevainen kaupunki. Valitettavasti se on myös USA:n kolmanneksi väkivaltaisin paikka. Atlantalainen etsivä Michael Ormewood saa tutkittavakseen murhatun ja raiskatun prostituoidun tapauksen. Poikkeuksellisen jutusta tekee se, että naiselta puuttuu kieli. Samanlaisia murhia on tapahtunut alueella enemmänkin, joten Michael saa avukseen osavaltion poliisista etsivä Will Trentin. Trent on varsin outo tapaus, puhumaton ja kauttaaltaan arpien peitossa. Mutta rikosten suhteen hänellä on ihmeellinen vainu. 36-vuotias John Shelley on juuri vapautunut vankilasta istuttuaan siellä 20 vuotta tuomittuna koulutoverinsa Mary Alicen raiskauksesta ja murhasta. John yrittää viettää tavallista aikuisen elämää ensi kertaa elämässään täysin muuttuneessa maailmassa. Tätä vaikeuttaa se, että joku on varastanut hänen identiteettinsä. Selvittäessään asiaa hän joutuu nuoria tyttöjä sieppaavan ja kiduttavan rikollisen jäljille. Mutta kuka kuuntelisi murhamiestä?

Mitä mieltä:

Uusin Karin Slaughter on aina ihan pakko varata kirjastosta ja lukea. Aina. Ja pakko sanoa, että kannattaa joka ikinen kerta! Olen ihan koukussa Slaughterin kirjoihin, ollut siitä ensimmäisestä sivusta lähtien jonka luin joskus muutamia vuosia sitten. En pysty muistamaan, mitä kautta tähän loistavaan kirjailijaan tutustuin, mutta ei kai tuo nyt niin oleellista.

Tässä kirjassa päästiin nyt sitten tutustumaan ihan uusiin henkilöihin, kun tähän asti oltiin luettu Grant County:n väestä (joita muuten ikävöin aika paljon!). Will Trent on hyvin mielenkiintoinen henkilöhahmo ja hei, hänestä tulee jostain syystä mieleen hivenen Mentalistin Patric Jane. Minun mielikuvituksessani Will:illä on Jane:n kasvot, ei mahda mitään :)

Kirjan juoni eteni mukavan vauhdikkaasti ja henkilöhahmojen välille löytyi yllättäviä yhteyksiä, jotka paljastuvat pikku hiljaa.

Stephen King: Painajainen (1990)

2010-03-11T18:42:00.000+02:00

Alkuperäinen nimi: Salem's Lot (1975)

Kustantaja: Tammi

Sivuja: 475s

Takakansi:

Idyllisen pikkukaupungin uumenista kumpuaa ikiaikainen pahuus – odottamatta kuin laava kauan uinuneesta tulivuoresta. Säälimättömänä se levittää tuhoaan ihmisestä toiseen – ja kaikkein suurimmassa vaarassa ovat ne joita rakastetaan eniten.

Mitä mieltä:

Stephen King on yksi minun "all time favuorite" kirjailijani, vaikkakin nyt on niin, etten hänen kirjojaan ole lukenut yli kymmeneen vuoteen... Syynä tähän on yksinkertaisesti liian vilkas mielikuvitukseni, jonka johdosta jouduin jättämään tämän herran kirjat rauhaan luettuani niitä vaikka ja kuinka.

Tässä joku aika sitten koitin lukea King:in uudempaa tuotantoa, kirjaa nimeltä "Kuulolla", mutta se ei oikein sytyttänyt ja jäi kesken. Kovasti tuo kummastutti. Muistin kuitenkin King:in kirjat vastustamattomina ja mukaansa tempaavina, niitä oli aina vaikea laskea käsistä.
Muutaman kirjeystäväni suosituksesta lainasin sitten kirjastosta tämän Salem's Lot kirjan ja voi pojat, että osasi olla loistavaa ja taattua King:iä! No hyvä on, tykkään enempi vampyyri tarinoista, joissa edes osa vampyyreista on vähintäänkin kohtalaisen kilttejä jne, mutta vaikka tämä nyt oli sitä perinteisempää tyyliä mitä vampyri tarinoihin tulee, niin oli silti loistavaa luettavaa. Se on varmaankin se kerrontatapa, joka King:illä on ollut ainakin noita varhaisimpia kirjoja kirjoittaessaan. Luulen, että jotakin on vuosien varrella kadonnut ja siksi uudemmat kirjansa eivät ainakaan minuun enää vetoa.

Eli jos tykkää King:in vanhemmasta tuotannosta ja tämä on vielä lukematta, niin kannattaa korjata tilanne mahdollisimman pian ;)

Åsa Larsson: Musta polku (2007)

2010-02-20T19:06:00.000+02:00

Alkuperäinen nimi: Svart stig

Kustantaja: Otava

Sivuja: 367s

Takakansi:

Talvinen päivä viimaisella Torniojärvellä saa tylyn käänteen, kun pilkkijä löytää kalastajan mökistä naisen ruumiin. Mutta kuka nainen on? Poliisit ovat ymmällään ja pyytävät avuksi murhatutkimuksiin Rebecka Martinssonin, joka on palannut pitkän sairausloman jälkeen Kiirunaan syyttäjäksi. Jäätynyt nainen ei jää murhaajan ainoaksi uhriksi. Yllättäen jäljet johtavat Ugandassa toimivaan kansainväliseen kaivosyhtiöön ja sen kiirunalaissyntyiseen ökypomoon Mauri Kallikseen. Rebecka Martinsson seuraa pahan jälkiä paikallisen kaivosyhtiön kautta Afrikan suurkaupunkeihin - ja joutuu keskelle kansainvälisen rikollisuuden armotonta pelikenttää. Maailmaan, johon ei olisi koskaan halunnut päätyä.

Mitä mieltä:

Yhtä otteessan pitävä kuin aiemmatkin Åsa Larsonin kirjat. Dekkarimannaa sielulle.

Kathy Reichs: Maanantain murheet (2008)

2010-01-15T19:02:00.000+02:00

Alkuperäinen nimi: Monday mourning

Kustantaja: WSOY

Sivuja: 331s

Takakansi:

Bones-tv-sarjasta tutuksi tullut kuolinsyyntutkija Temperance Brennan saapuu joulukuun ankeudessa Montrealiin todistaakseen asiantuntijana murhaoikeudenkäynnissä. Ennen oikeudenkäyntiä Brennan tekee vanhassa pizzeriassa kauhistuttavan löydön: rottia vilisevän kellarin pimeydessä lepäävät kolmen tuntemattoman nuoren naisen jäännökset. Luurankojen lähistöltä löytyneiden nappien perusteella murharyhmän spesialisti Luc Claudel uskoo vainajien olevan 1800-luvulta ja sanoutuu irti tapauksesta - muinaishistoria kuuluu hänen toimialueensa ulkopuolelle. Jokin ei silti tunnu täsmäävän: Tempe tutkii luut ja selvittää vainajien taustat. Löydösten perusteella Claudel joutuu perumaan sanansa, sillä hänellä on käsissään kolme äskettäin tehtyä murhaa. Samaan aikaan etsivä Andrew Ryan käyttäytyy oudosti. Mitä ovat nuo suljettujen ovien takana käydyt salaiset puhelut, ja miksi mies katoaa juuri, kun Tempe on uskaltanut toivoa häntä osaksi arkeaan? Tempe valmistautuu kohtaamaan tulevat yönsä vain kissansa Birdie seuranaan. Etsiessään vastauksia mysteereihin niin työssään kuin yksityiselämässään hän sotkeutuu rikoksien verkkoon, josta ei löydä pakotietä. Naisia on kadonnut tietymättömiin ja pahin on vasta edessä. Onko myös Tempe murhaajan tähtäimessä?

Robert Louis Stevenson: Tohtori Jekyll ja Herra Hyde (1911 / 2007)

2009-12-31T18:55:00.000+02:00

Alkuperäinen nimi: The Strange Case of Dr. Jekyll and Mr. Hyde (1886)

Kustantaja: Otava

Sivuja: 122s

Takakansi:

Klassinen kauhukertomus hyvän ja pahan kamppailusta ihmismielessä

Lontoolainen tiedemies tohtori Jekyll onnistuu valmistamaan laboratoriossaan aineen, jolla hän pystyy halutessaan muuttumaan paholaismaiseksi herra Hydeksi. Eräänä yönä koetilanne riistäytyy tohtori Jekyllin hallinnasta eikä hän pysty enää hallitsemaan olemustaan.

Mitä mieltä:

Ok, elokuvateollisuus on vissiin viilannut minua linssiin pahemman kerran, koska oli kuvitellut tämän tarinan ihan erilaiseksi. Ja varsinkin Mr. Hyden. Luulin, että hän on iso ja romuluinen kuten vaikkapa "Herrasmiesliiga" elokuvassa... mutta ei ollutkaan vaan oli mukamas pienempi kuin itse Tohtori Jekyll. Hmph.

No, itse kirja oli ihan hyvä ja luettava, vaikka se luku sattuikin aika pahaan lukujumitus kauteen.

Dennis Lehane: Menneisyyden ote (2002)

2009-10-10T18:46:00.000+03:00

Alkuperäinen nimi: Mystic River (2001)

Kustantaja: Tammi

Sivuja: 448s

Takakansi:

Raymond Chandlerin ja Dashiell Hammettin perilliseksi nimetty Dennis Lehane kuljettaa lukijan syvälle pinnan alle, menneisyyden pimeiden ja salattujen tapahtumien virran vietäväksi.

Bostonilaispojat Jimmy Marcus, Sean Devine ja Dave Boyle kasvoivat yhdessä, mutta sittemmin heidän tiensä erosivat. Kolmen kaveruksen kohtalot kietoutuvat kuitenkin toisiinsa, kun he 25 vuotta myöhemmin kohtaavat uudelleen. Nyt Jimmy on parannuksen tehnyt rikollinen, Sean poliisi ja Davea painaa edelleen lapsuuden trauma, josta hän vaikenee.

Kun Jimmyn 19-vuotias tytär löytyy kuolleena, Sean saa tapauksen tutkittavakseen ja Dave päätyy epäiltyjen listan kärkeen. Samalla Seanin on pakko palata maailmaan, jonka hän jo kuvitteli jättäneensä taakseen. Dave, jonka oikea luonto on kaikille salaisuus, joutuu kohtaamaan lapsuudesta asti vaalimansa salaisuuden.

Lehanen tiukka psykologinen ote ei hellitä hetkeksikään. Romaanin jännite kasvaa yhtä paljon juonesta kuin henkilöiden välisistä erilaisista näkökulmista. Taakse jätetty löytyy edestä - ja kuka onkaan syytön ja kuka syyllinen?

Vigdis Grimsdottir: Valosta valoon (2004)

2009-09-15T18:46:00.000+03:00

Alkuperäinen nimi: Frá ljósi til ljóss

Kustantaja: Johnny Kniga

Sivuja: 168s

Takakansi:

Valosta valoon -romaanin päähenkilönä on tyttö nimeltään Rósa, joka on saanut nimensä isänsä Lennin suuren rakkauden Rósa Cordovan mukaan. Rósa Cordova on valokuvan esittämä meksikolainen nainen, josta Lenni unelmoi jo kymmenvuotiaana. Nuorukaisena Lenni tapasi kuitenkin Magdalenan, Rósan äidin, joka kuoli synnytykseen.

Rósan ollessa kymmenvuotias Lennin sisar tekee itsemurhan ja Lenni itse häipyy Amerikkaan etsimään myyttistä Rósa Cordovaa. Tyttö saa sijaisvanhemmikseen Lennin ystäväpariskunnan Róbertin ja Helenan. Romaani kuvaa Rósan kasvun 18-vuotiaaksi saakka, jolloin Helena on muuttanut pois. Rósan ja Róbertin välille syntyy suhde ja Rósa alkaa odottaa lasta. Meksikosta saapuu Rósalle kirje, jossa Lenni kertoo luvanneensa Magdalenalle, että kasvattaisi Rósaa kymmenvuotiaaksi, minkä jälkeen luovuttaisi tämän biologiselle isälleen, Róbertille.

Mitä mieltä:

Hämmentävä. Vangitseva. Otteessaan pitävä.

Ratsutyttö ja Mirkka

2009-08-01T18:00:00.000+03:00

Nostalgian nälkään luin nuoruuteni suosikkeja muutaman eli Merja Jalo:n Ratsutyttö muuttaa maalle sekä Tuija Lehtisen Mirkka ja riparikesä ja Mirkka lukiolainen. Olihan ne ihan söpöjä kirjoja edelleen, mutta ei ne enää tässä iässä sykähdyttäneet :)) Nostalginen olo kyllä tuli, varsinkin Mirkkasta. Muistelen lämmöllä erästäkin yötä, kun ollessani ehkä noin 12-13 vuotias olin yksin kotona ja luin koko yön Mirkka kirjoja...

Cornelia Funke: Mustesydän (2004)

2009-07-15T22:10:00.000+03:00

Alkuperäinen nimi: Tintenherz (2003)
Kustantaja: Otava
Sivuja: 512s

Takakansi:

Oletko koskaan ajatellut, mitä tapahtuisi, jos lempikirjasi henkilöt heräisivät eloon? Armoitetun tarinankertojan kekseliäs fantasiaseikkailu valloittaa pian myös valkokankaat.Kaksitoistavuotiaan Meggien isä on kirjansitoja. Äitiään Meggie ei muista, tämä katosi kun tytär oli kolmen.Kun isän vanha tuttava Tomusormi tulee yllättäen vierailulle, isä pelästyy suunniltaan. Anivarhain seuraavana aamuna hän ja hänen kirjoja rakastava tyttärensä lähtevät vaaralliselle pakomatkalle mukanaan muuan salaperäinen kirjapaketti.

Neil Gaiman: Coraline varjojen talossa (2003)

2009-06-19T22:05:00.000+03:00

Alkuperäinen nimi: Coraline
Kustantaja: Otava
Sivuja: 221s

Takakansi:

Kulttikirjailijan loistelias läpimurtohelmi. Klassikkosatujen veroinen kauhutarina, joka jää kummittelemaan kaikenikäisten lukijoiden mieliin.

Eräänä tavallisen tylsänä päivänä Coraline lähtee tutkimaan uutta kotiaan ja löytää salaperäisen, umpeen muuratun oven. Äiti selittää oven johtaneen joskus viereiseen, tyhjillään olevaan asuntoon.

Mutta eräänä yönä ovi on raollaan.Se johtaa Coralinen merkilliseen rinnakkaismaailmaan, jossa on toinen täsmälleen samanlainen koti ja jossa häntä innokkaana odottavat hänen toiset vanhempansa. He ovat ihan kuin Coralinen äiti ja isä – paitsi että heillä on paperinvalkea iho, hämähäkkimäisen pitkät, ohuet sormet ja silmien paikalla mustat napit.

Toinen koti vaikuttaa aluksi ihanalta. Ruoka on herkullista, kissat osaavat puhua, ja rakastavilla vanhemmilla on aikaa leikkiä Coralinen kanssa. Mutta kun Coraline alkaa kaivata takaisin oikeaan kotiinsa, ei toinen äiti pidä ajatuksesta lainkaan.

Hän haluaa, että Coraline viipyy heidän luonaan ikuisesti. Coralinen oikeat vanhemmat hän on vanginnut eteiskäytävän peiliin, josta he surullisina vilkuttavat.

Alkaa kammottava seikkailu oudossa maailmassa – kuin pahin painajaisuni, jolla on lohdullinen loppu.

Coraline varjojen talossa on aitoa painajaisunen logiikkaa noudattava, hienostunut kauhutarina, jossa on kaikki 2000-luvun lastenkirjaklassikon ainekset. Loisteliaat arvostelut saanut pieni helmi on myyty 25 maahan.

”Liisa Ihmemaassa on saanut vihdoin haastajansa. Coraline on omaperäisin, oudoin ja pelottavin koskaan lukemani kirja – ja täynnä asioita joita lapset rakastavat.” – Diana Wynne Jones.

Sir Arthur Conan Doyle: Baskervillen koira

2009-05-17T22:02:00.000+03:00

Alkuperäinen nimi: The Hound of Baskervilles
Kustantaja: Otava
Sivuja: 298s

Takakansi:

Kauhistuttava hornan hurtta uhkaa Baskervillen perijää. Yli sata vuotta vanha dekkariklassikko alkuvoimaista kauhua ja Sherlock Holmesin säkenöivää salapoliisityötä.

Mitä mieltä:
Ihan hyvä ja jänskä kirja. Voisin lukea lisääkin Sherlok Holmesin tutkimuksista.

Åsa Larsson: Sudentaival (2006)

2009-04-17T21:44:00.000+03:00

Alkuperäinen nimi: Det blod som Spills (2004)

Kustantaja: Otava

Sivuja: 352s

Takakansi:

Sudentaival on jatkoa Aurinkomyrskyssä alkaneelle Rebecka Martinsonin tarinalle. Martinson palaa synnyinseuduilleen Kiirunaan tarkoituksenaan levätä ja toipua parin vuoden takaiseista dramaattisista tapahtumista, mutta pohjoisen uskonnollisissa piireissä kuohuu taas. Naispastori on murhattu. Paitsi pappi hän oi feministi ja luonnonsuojelija, joka ajoi susien asiaa ja puolusti kovia kokeneita naisia. Hänen kaltaisellaan ihmisellä on paljon vihamiehiä pohjoisessa pikkukaupungissa. Martinsson joutuu mukaan murhatutkimuksiin, joita johtaa äitiyslomalta palannut Anna-Maria Mella. Tapahtumien myötä Martinsson saa itsekin kokea, mitä on olla vahva, itsenäinen nainen ahdasmielisessä yhteisössä.Sudentaival on toinen osa 6-osaiseksi suunnitellussa sarjassa ja ilmestyessään Ruotsissa teos voitti Ruotsin dekkariakatemian vuoden parhaan dekkarin palkinnon 2004.

Leena Lehtolainen: Tuulen puolella (1998)

2009-03-15T20:58:00.000+02:00

Kustantaja: Tammi
Sivuja: 349s

Takakansi:

Maria Kallio on palaamassa äitiyslomaltaan Espoon poliisin väkivaltajaoksen päälliköksi. Viimeisenä vapaaviikonloppunaan hän purjehtii miehensä ja tyttärensä kanssa Rödskärille, Espoon eteläisimpää saareen. Linnoitussaari kiinnostaaMariaa, koska hänen entinen poikaystävänsä Lintumies-Harri on kuollut siellä tapaturmaisesti edellissyksynä. Eikä Maria ole ainoa, jota Harrin kuolema vaivaa: saaren omistaja Anne Merivaara pyytää häntä ottamaan tapauksen uudelleen esille. Maria saa huomata että rikoskomisariona hän seisoo tuulisella paikalla. Huolta aiheuttavat niin oudosti käyttäytyvä kollega Pertti Ström kuinympäristöaktivistiryhmän iskut eri puolille Espoota. Ja kun Juha Merivaaralöytyy Rödskäriltä kuolleena tasan vuosi Harrin kuoleman jälkeen, ei kyseessä voiolla pelkkä sattuma. Kuka halusi päästä eroon ekomaaleja valmistavan yrityksentoimitusjohtajasta? Hänen vaimonsa Anne, vihreätukkainen eläinaktivistipoikavai tytär, joka seurustelee isänsä ikäisen oopperalaulajan kanssa? Vaionko syyllinen Merivaaran velipuoli, maailmanympäripurjehtija Mikke Sjöberg,Marian mielestä aivan liian kiinnostava mies? Tutkinnan edistyessä Maria joutuu kovemmalle kuin koskaan ennen. Häntörmää mitä erilaisimpiin käsityksiin siitä, kuka oikeastaan on luonnon jaoikeudenmukaisuuden asialla. Ja kun Kauklahden pelloilla palaa, Maria joutuumiettimään, millä puolella hän oikein on.

Mary Higgins Clark: Kaksoset (2007)

2009-02-27T21:54:00.000+02:00

Alkuperäinen nimi: Two Little Girls in Blue (2006)
Kustantaja: Otava
Sivuja: 325s

Takakansi:

Jännityksen kuningatar kirjoittaa kaksosten telepaattisesta yhteydestä uutuuskirjassaan, joka alkaa kolmivuotiaiden Kelly ja Kathy Frawleyn dramaattisella kidnappauksella. Kun lunnasrahat on maksettu Pillipiipariksi itseään nimittävälle kidnappaajalle ja tyttöjen olinpaikka saatu selville, vain Kelly löytyy autosta. Sieltä löytyy myös viesti, jonka mukaan Kathy on vahingossa tapettu ja ruumis heitetty mereen.Kelly kuitenkin kertoo edelleen äidilleen Kathyn toiveita ja kuulumisia. Pian FBI:kin vakuuttuu siitä, että tyttö on elossa ja johtolankoja on syytä seurata. Alkaa kilpajuoksu Pillipiiparin ja tämän kumppaneiden perässä, sillä Kathyn henki roikkuu jo hiuskarvan varassa.

Mary Higgins Clark pitää kunnia-asianaan tarjoilla kauhua hyvin annosteltuna ja kauniisti katettuna. Uransa aikana hän on julkaissut lähes kolme-kymmentä romaania tai kertomuskokoelmaa, jotka ovat kaikki olleet suurmenestyksiä.

Agatha Christie: Stylesin tapaus

2009-02-22T21:51:00.000+02:00

Alkuperäinen nimi: The Mysterious Affair of Styles (1920)

Kustantaja: WSOY
Sivuja: 172s

Denise Mina: Päätös (2005)

2009-02-18T21:48:00.000+02:00

Alkuperäinen nimi: Resolution (2001)
Kustantaja: Like
Sivuja: 415s

Takakansi:

Maureen O'Donnell kaipaa lepoa ja rauhaa, mutta elämä on taas kerran liiankin jännittävää: poikaystävän murhaaja on joutumassa oikeuden eteen. Outo kirpputorimummu tarvitsee Maureenin apua kiistellessään poikansa kanssa. Ja pelottavimmista pelottavin, Michael, on yhä lähellä. Kun tutuissa Glasgow'n ympyröissä tapahtuu uusi murha, Maureen ei voi pysyä syrjässä. Poliisit eivät lainkaan oivalla, mistä todella on kyse ja Maureenin on välttämättä sekaannuttava vaarallisiin kuvioihin. Oikeuden on tapahduttava, ja nyt vapaalla jalalla on pahimman luokan hyväksikäyttäjä. Onneksi apuna ovat paras kaveri Leslie, ihana ja hulttiomainen Liam-veli sekä muutama uusi ystävä. Tällä kertaa Maureen tarvitsee toisten apua enemmän kuin koskaan...Denise Minan erinomaisen ja mukaansatempaavan Garnethill-trilogian päätösosa punoo kahden aiemman osan juonet yhteen.

Åsa Larsson: Aurinkomyrsky (2005)

2009-01-30T21:41:00.000+02:00

Alkuperäinen nimi: Sol Storm (2003)

Kustantaja: Otava

Sivuja: 299s

Takakansi:

Auringossa myrskyää. Revontulet räiskyvät lumisen ja jäätävän kylmän Kiirunan yllä. Vastarakennetussa Kristallikirkossa taistelevat valo ja pimeys, ja keskellä alttarikäytävää makaa murhattuna "Paratiisipojaksi" kutsuttu seurakunnan karismaattinen johtohahmo. Tapaus pakottaa Tukholmassa työskentelevän nuoren juristin Rebecka Martinssonin palaamaan synnyinkaupunkiinsa ja kohtaamaan menneisyyden pimeät voimat.

Emily Brontë: Humiseva harju (1988)

2009-01-26T21:35:00.000+02:00

Alkuperäinen nimi: Wuthering Heights (1847)

Kustantaja: Karisto

Sivuja: 451s

Takakansi:

Antaumuksellinen kuvaus Catherinen ja Heathcliffin lemmenpalosta kuuluu kaikkien aikojen suurimpiin rakkausromaaneihin.

Humiseva harju kuuluu itseoikeutetusti kirjallisuudenhistorian suurimpien rakkausromaanien joukkoon. Antaumuksellinen kuvaus kiihkeän, kapinallisen Catherinen ja leppymättömän Heathcliffin väkevästä rakkaudesta herätti ilmestyessään vain vähän huomiota, mutta myöhemmät sukupolvet ovat huomioineet Brontën ansiot myös omintakeisten kerrontaratkaisujen luojana. Teos jäi 30-vuotiaana kuolleen kirjailijan ainoaksi romaaniksi.

Englantilaisen kirkkoherran tytär Emily Brontë (1818–1848) julkaisi Humisevan harjun (1847) salanimellä Ellis Bell, ja lisäksi yhdessä sisartensa Charlotten ja Annen kanssa yhden runokokoelman. Keskellä Yorkshiren nummia eläneet Brontën sisarukset löysivät kirjallisuudesta ja tarinoiden keksimisestä vastapainoa ja lohtua karulle lapsuudelleen. Vuonna 1847 ilmestyneestä romaanista on tehty lukuisia elokuva- ja teatteriversioita.

Pirjo Hassinen: Jouluvaimo (2002)

2008-12-28T21:31:00.000+02:00

Kustantaja: Otava

Sivuja: 333s

Takakansi:

“Raakel,Annathan sinääidille tämänupean illan. Etsitten rupea itkemään.”Katsoin miten äitikäveli miehenmukanahotellihuoneesta.llma tuoksuilevottomuudelta.

“Palkintomatkoiksi äiti niitä kutsui, ja otti Raakelin mukaan hotelleihin. Rebekka halusi jakaa tyttärensä kanssa kaiken. Tytär oli hänen ainoa ystävänsä ja uskottunsa – aikamoinen lasti kymmenvuotiaalle. Isä, epävarma, sairaalloinen mies, hyväksyi selitykset. Ei pystynyt tarjoamaan vaimolleen mitä tämä janosi.Vuonna 2002 poliisi ryhtyy tutkimaan uudelleen äidin katoamista. On kulunut yli kaksikymmentä vuotta siitä kun kolmetoistavuotias Raakel löydettiin harhailemasta lentoasemalta, yksin.”

Charles Dickens: Joululaulu (1898-2006)

2008-12-25T21:25:00.000+02:00

Alkuperäinen nimi: A Christmas Carol (1843)

Kustantaja: Basam Books Oy

Sivuja: 111s

Takakansi:

Olen pyrkinyt manaamaan tällä aavetarinalla esiin erään aatteen hengen, joka ei saa suututtaa lukijoitani sen enempää itseensä, toisiinsa, jouluun kuin minuunkaan. Kummitelkoon se lempeästi heidän kotonaan, älköönkä kukaan sitä karkottako. Näin aloitti kertomuksensa Charles Dickens joulukuussa 1843. Voisi sanoa, että hänen manauksensa on toteutunut, sillä Joululaulu on yhä yksi maailman tunnetuimmista joulutarinoista, ja sen aaveet ovat inspiroineet lukuisia taiteentekijöitä luomaan tarinasta omat versionsa, Walt Disneysta aina Mr. Beanina ja Mustana Kyynä tunnettuun Rowan Atkinsoniin. Rakastettu ja ajaton tarina kiteyttää joulun sanoman ja on tarinankerrontaa puhtaimmillaan: Joululaulu sopii kaiken ikäisille, myös ääneen luettuna.

Kathy Reichs: Luita myöten (2007)

2008-12-19T21:21:00.000+02:00

Alkuperäinen nimi: Bare Bones (2003)
Kustantaja: WSOY
Sivuja: 308s

Takakansi:

On kihisevän kuuma kesä Charlottessa, Pohjois-Carolinassa. Tempe Brennan on lähdössä pitkästä aikaa lomalle, kun syrjäiseltä maatilalta löytyy hätkähdyttävä luukätkö. Luut näyttäisivät ensi silmäyksellä kuuluvan eläimelle, mutta Tempe järkyttyy saatuaan tulokset laboratoriosta. Tilanne mutkistuu entisestään, kun samana päivänä pienlentokone syöksyy maahan ja Tempe kutsutaan paikalle tutkimaan onnettomuuden hiiltyneitä jäännöksiä.

Oliko onnettomuus lentäjän syytä? Mitä on outo aine, joka peittää ruumiit? Tempe joutuu syventymään kauhistuttaviin tapauksiin, jotka ilmaantuvat pahimpaan mahdolliseen aikaan - juuri kun hänen on tehtävä tärkeä päätös omassa elämässään. Uskaltaako hän seurata sydämensä ääntä? Näitä punnitessaan vimmainen tutkijanainen sukeltaa yhä syvemmälle luiden arvoitukseen. Samaan aikaan joku seuraa häntä. Onko Tempe Brennan eksynyt liian lähelle peiteltyä totuutta?

Kansainvälinen bestseller-kirjailija Kathy Reichs on iskevän ja todenmakuisen jännityksen mestari. Terävä ja sympaattinen tutkijanainen Temperance "Tempe" Brennan tunnetaan myös tv-sarjasta Bones, joka pohjautuu Reichsin kirjoihin.

Kathy Reichs: Kaivojen vainajat (2006)

2008-12-14T21:14:00.000+02:00

Alkuperäinen nimi: Grave Secrets (2002)

Kustantaja: WSOY

Sivuja: 312s

Takakansi:

Kansainvälinen oikeusantropologi Tempe Brennan saa uransa järkyttävimpiin kuuluvan tehtävän, joukkomurhan uhrien tunnistamisen guatemalalaisessa kylässä. Julmuuksista on kulunut parikymmentä vuotta, mutta julma on nykyhetkikin: neljä tyttöä on kadonnut Guatemalan kaupungista, ja tapaukset saattavat liittyä toisiinsa.

Tempen kestokyky on alusta alkaen kovilla, sillä hän joutuu aivan kirjaimellisesti likaviemäriin seulomaan epäilyttäviä jätteitä sakokaivosta. Tulos on hätkähdyttävä. Sitten Tempen ystävää, amerikkalaista ihmisoikeustarkkailijaa, ammutaan Tempen kuunnellessa avuttomana hänen hätähuutojaan puhelimessa.

Onko Tempe seuraava uhri? Ovatko hänen räväkkyytensä, terävä älynsä ja lujat hermonsa liikaa tuntemattomalle vastustajalle? Mitä kaikkea piilee salaisuuksien verkossa, joka ulottuu vuosikymmenten taakse?

”Kathy Reichsia ei voi verrata kehenkään toiseen kirjailijaan. Hän on aivan omaa luokkaansa! Hän tietää oikeusantropologiasta ja juonen punomisesta enemmän kuin kukaan muu lukemani tekijä vuosikymmeneen.” (Kirjailija Ann Rule)

Karmivan todentuntuisen jännityksen mestari Kathy Reichs on syntynyt Chicagossa. Hänen kirjojensa tapahtumiin liittyvät lääketieteelliset tutkimukset ovat harvinaisen realistisia, sillä hän on myös oikeuslääketieteen erikoistuntija: kuolinsyyntutkijan palveluksessa työskentelevä antropologian tohtori. Tämä vaativa työ on vienyt Reichsin avustamaan viranomaisia eri puolille maailmaa, muun muassa Guatemalaan, Ruandaan, Kaakkois-Aasiaan ja syyskuun 2001 terrori-iskun tutkimuksiin New Yorkiin. Reichs hoitaa myös professuuria Pohjois-Carolinan yliopistossa.

Kaivojen vainajien taustana ovat Kathy Reichsin kokemukset joukkohautojen kaivauksista Guatemalassa. Lääketieteeseen ja laboratoriotutkimuksiin liittyvillä yksityiskohdilla on siis vankka todellisuuspohja.

Paulo Coelho: Brida (2008)

2008-12-04T19:41:00.001+02:00

Alkuperäinen nimi: Brida (1990)
Kustantaja: Bazar
Sivuja: 272s

Takakansi:
Brida on kertomus rakkaudesta ja intohimosta, elämän mysteeristä ja magiasta, joka puhuu kaikkia ihmissydämen kieliä.

”Haluan opiskella magiaa”, tyttö sanoi.
Tietäjä katseli tyttöä. Haalistuneet farkut, T-paita, ja uhmakas ilme, jollaisen jokainen ujo ihminen ottaa kasvoilleen silloin kun ei pitäisi. Olen varmaan kaksi kertaa häntä vanhempi, tietäjä ajatteli. Ja siitä huolimatta hän tiesi näkevänsä edessään toisen puoliskonsa.
”Minä olen Brida”, tyttö jatkoi. ”Anteeksi, etten heti esitellyt itseäni. Olen odottanut hartaasti tätä hetkeä ja minua hermostuttaa enemmän kuin arvasin.”
”Miksi haluat opiskella magiaa?” tietäjä kysyi.
”Saadakseni vastaukset muutamiin elämääni koskeviin kysymyksiin. Oppiakseni tuntemaan salaisia voimia. Ja päästäkseni kenties matkaamaan menneisyyteen ja tulevaisuuteen.”

Paulo Coelhon kirjat tunnetaan kaikkialla maailmassa, ja niitä on myyty yhteensä 100 miljoonaa kappaletta. Brida on Coelhon kolmas romaani.

”Coelhon erikoinen kyky on siinä, että hän puhuu kaikille ihmisille samanaikaisesti. Hän on kärsivällinen ja eläytyvä opettaja.” Dana Goodyear, The New Yorker

Lian Hearn: Otorin klaanin tarina III Kuun kirkkaus (2008)

2008-11-30T18:34:00.000+02:00

Alkuperäinen nimi: Brilliance of the Moon (2004)
Kustantaja: Otava
Sivuja: 368s

Takakansi:Elegantin fantasiaseikkailun ja rakkaustarinan kiihkeästi odotettu päätösosa

Maineikkaan Otori-klaanin ottopoika ja perillinen Takeo on vihdoin saanut vaimokseen rakastamansa Kaeden.
Tulevaisuus on kuitenkin epävarma: parin kannoilla ovat avioliiton raivostuttamat vaikutusvaltaiset tahot ja Heimon palkkamurhaajat. Takeo käy sotaan täyttääkseen vihdoin kohtaloaan koskevan ennustuksen.

Lian Hearnin menestyssarja sijoittuu taistelevien klaanien, muinaisten rituaalien ja itämaisen kauneuden keskiaikaiseen Japaniin. Satakielilattia ja Nurmi vuoteenaan valloittivat lukijoiden sydämet. ”Japanifriikin unelma.” – Me Naiset

Denise Mina: Pako (2004)

2008-11-25T13:35:00.000+02:00

Alkuperäinen nimi: Exile (2000)
Kustantaja: LIKE
Sivuja: 409s
Takakansi:

Denise Minan ylistetty ja palkittu Garnethill-trilogia jatkuu!

Maureen O'Donnel joutuu taas keskelle rumaa rikosvyyhtiä: Glasgow'sta katoaa pahoinpidelty nainen, Ann. Ilmiselvä syyllinen, Annin aviomies Jimmy, ei vaikuta kykenevältä murhaan, saat sitten ruumiin piilottamiseen Thamesin liejuun. Maureen tuntee sympatiaa Jimmya kohtaan ja hänen etsivänvaistonsa heräävät.
Maureen joutuu lähtemään Lontooseen. Häiljy suurkaupunki pyristekee vastaan, eikä tahdo luovuttaa salaisuuksiaan. Mutta Maureen on päättänyt ratkaista Annin kohtalon, vaikka totuuden löytäminen osoittautuu hankalammaksi ja vaarallisemmaksi kuin hän aluksi kuvittelikaan.
Garnethill-kirjasta tutut henkilöt ovat palanneet taas lukijoiden riemuksi. Parannuksen tehnyt Liam-veli ja paras kaveri Leslie antavat Maureenille korvaamattoman arvokasta apuaan. Myös Winnie kaipaa Maureenie, mutta tämän viinanhuuruisesta tuesta on enemmän haittaa kuin hyötyä. Apua Maureen tosiaan tarvitsee, sillä häntä uhkaavat vaarat monelta suunnalta...

Stephenie Meyer: Epäilys (2008)

2008-11-20T19:22:00.000+02:00

Alkuperäinen nimi: Eclipse (2007)
Kustantaja: WSOY
Sivuja: 527s

Takakansi:
Bella Swan on jälleen vaarassa, kun joukkomurhien aalto vavisuttelee Seattlea ja julma vampyyri janoaa kostoa. Kaiken huipuksi hänen on valittava Edwardin rakkauden ja Jacobin ystävyyden välillä, sillä ihmissudet ja vampyyrit eivät tule toimeen keskenään. Ylioppilasjuhlien lähestyessä Bellan on myös tehtävä lopullinen päätös: Elämä vai kuolema? Muutos vampyyriksi vai ihmisenä säilyminen? Epäilyksessä henkilöhahmot ja heidän suhteensa kehittyvät ja saavat uusia ulottuvuuksia. Saamme tietää paljon erityisesti Jacobin tunteista ja ajatuksista, joita lahjakas Edward lukee. Bella on hyvin kiintynyt Jacobiin ja viihtyy tämän seurassa kenties liiankin hyvin. Onko hänkään enää varma tunteistaan? Onhan ihmissusi-Jacobissa sentään jotain inhimillisempää kuin Edwardissa...

Epäilys on kolmas osa kuolematonta rakkaustragediaa. Houkutuksen (2005) ja Uudenkuun (2007) hurmaamat lukijat ahmivat vampyyrisaagan jatko-osan yhdessä yössä, eikä uskomaton kirja petä heidän odotuksiaan. Stephenie Meyer loistaa kirjoittajanlahjoillaan: hän saa lukijansa nauramaan, vapisemaan, itkemään ja tuntemaan samoin kuin kirjojensa hahmot. Hän kertoo saaneensa idean sarjaan unestaan, jossa hän näki hyvin epätavallisen parin, vampyyrin ja ihmisen, keskustelevan suhteestaan kauniilla aukiolla. Herättyään aamulla hän kirjoitti unensa muistiin, ja niin tehdessään hän tajusi jo alkaneensa kirjoittaa kirjaa. 33-vuotias Meyer asuu perheineen Arizonassa ja on maailmankatsomukseltaan mormoni.

Mitä mieltä:
Ärsytti jotenkin ihan hitosti koko kirjan ajan. Monetkin asiat. Otti pannuun lähinnä keskeisimmät henkilöhahmot ja samaten kuvaukset Bellan rakkaudesta Edwardia kohtaan... liian imelää ja liian suurta. ARGH! Ja toisen kerran ARGH! Juu, luen sen seuraavankin osan kunhan suomeksi tulee ;)